Suomalaisten asumismenot kasvavat vuosina 2018-2020 keskimäärin noin 2,1 prosenttia vuodessa, kertoo Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella PTT:llä teettämä asumismenoselvitys.
Vuodesta 2011 lähtien toteutettu selvitys osoittaa, että asumismenot ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä jyrkästi.
PTT:n ekonomisti Lauri Vuoren mukaan vaihtelu asuinpaikan, asumismuodon ja kotitalouden tyypin mukaan on kuitenkin suurta.
– Jo erot paikkakuntien eri alueiden välilläkin ovat isoja, hän toteaa.
Yhtä lailla vaihtelee se, miten suuren osan käytettävissä olevista nettotuloista asumismenot nielaisevat.
Kerrostalossa vuokralla asuvan lapsiperheen tuloista asuminen vie vajaat 21 prosenttia, kun omakotitalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella osuus voi olla lähes 40 prosenttia.
Vertailun vuoksi esimerkiksi ruuan osuus suomalaisten kokonaiskulutuksesta oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 noin 11 prosenttia, kun asuminen otti keskimäärin 30 prosenttia.
Asumismenojen kehityksessä matalat korot ovat suosineet viime vuosina omistusasujia.
Nyt on Vuoren mukaan tarpeen varautua koronnousuun. Jos velan määrä on suuri, pienikin korkojen nousu voi kasvattaa asumismenoja tuntuvasti.
– Omakotitaloissa energiakulut vaikuttavat myös paljon asumismenoihin. Öljylämmitteisissä kulut nousevat enemmän kuin sähkölämmitteisissä, hän jatkaa.
Vuoren mielestä kiinnostava havainto asuntomenoselvityksessä on, että hyvän talouskehityksen ansiosta palkat nousevat seuraavien parin vuoden aikana nopeammin kuin vuokralla asuvan asumismenot.
– Tällöin vuokra-asujilla asumismenojen osuuden kasvu käytettävistä olevista tuloista taittuu. Keskituloisella omistusasujalla tulot ja asumismenot kehittyvät samaa tahtia.
Runsaalla 15 prosentilla Suomen väestöstä tulot eivät tällä hetkellä riitä kattamaan asumismenoja. Asumistukea maksetaan yli kaksi miljardia euroa vuodessa.
Asuntomarkkinoiden jakautuminen pääkaupunkiseudun ja muun Suomen sekä toisaalta kaupunkiseutujen ja maaseudun välillä on ollut paljon esillä julkisuudessa.
Asumismenoissa tämä kahtiajako näkyy. Kun verrataan asumismenoja 21 suomalaiskaupungissa, pääkaupunkiseudulla ne ovat niin vuokra- kuin omistusasumisessa noin kaksinkertaiset verrattuna halvimpien menojen kaupunkeihin.
Etenkin omistusasumisen menot ovat pääkaupunkiseudulla tuntuvasti suuremmat myös verrattuna seuraavaksi tilastossa sijoittuvan Tampereen tilanteeseen.
Suomalaisia on varoiteltu siitä, ettei haja-asutusalueen asuntoa välttämättä saa enää kaupaksi olipa hinta mikä hyvänsä.
Vuori muistuttaa, että hintojen nousussakin tulee jossain vaiheessa raja vastaan. Tällöin kuluttajia alkaa tämänhetkistä enemmän kiinnostaa myös asuminen hieman kauempana ytimestä mutta väljemmin.
– Helsingin kantakaupungissa hintojen nousu on jo jonkin verran hiipunut.
Taloyhtiölainojen huomattava kasvu on noussut viime aikoina esiin. Kiinteistöliiton karkean arvion mukaan viime vuosien korjausrakentamisen kasvu sekä keskimääräisen laina-ajan lievä nousu ja lyhennysvapaat selittävät yhtiölainojen kasvusta noin 40 prosenttia. Uusien taloyhtiöiden isot velkaosuudet kattavat runsaat puolet.
Taloyhtiöiden velkaantuminen korostaa ammattimaisen ja ennakoivan taloudenpidon tärkeyttä sekä taloyhtiöissä että osakkeenomistajilla.
Kiinteistöliiton pääekonomistin Jukka Keron mukaan riskikeskustelusta huolimatta on syytä muistaa, että valtaosa Suomen taloyhtiöistä on vain vähän velkaantuneita.
– Ja nämä pystyvät hyvin rahoittamaan korjaushankkeensa lainarahalla.