Myös pientä kiinteistöveroa kantaneet kunnat alkavat kiristää verotustaan. Pohjois-Suomessa yli 23 prosenttia kunnista korottaa ensi vuonna kiinteistöjen veroprosentteja.
Lähinnä korottajat ovat niitä, joiden kiinteistövero on alhainen.
Muun muassa kiristyvän verotuksen takia asuminen kallistuu edelleen nopeammin kuin muut elinkustannukset.
"Viime vuosikymmenellä elinkustannukset nousivat 20 prosenttia mutta asuinkiinteistöjen hoitokulut 37 prosenttia", sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Ukko Laurila.
Hän uskoo, että kiinteistöverojen nosto jatkaa tätä kehitystä.
Kiinteistöverot tuottavat silti vain 620 miljoonaa euroa kuntien 13 miljardin verotuloista. Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkila toteaakin, ettei kiinteistöveron nostolla ole parantavaa merkitystä kuntien talouteen.
"Kyllähän olennainen kysymys on siellä velvoitteiden puolella, mutta niitähän on hankala vähentää", Turkkila sanoo.
Lapissa isot erot
Lapissa kuntien väliset erot kiinteistöveroissa ovat yhä ensi vuonna suurimmat.
Kemin ja Rovaniemen tavoin Savukoski alkaa kerätä tonteista ja muista kuin asuinrakennuksista suurimman lain salliman veron. Tämä yhden prosentin yleinen kiinteistövero on kaksinkertainen minimiä maksavien posiolaisten, muoniolaisten ja enontekiöläisten veroon nähden.
Asuinrakennuksista Pelkosenniemi kerää taas pienintä lain sallimaa veroa, mutta Utsjoki nostaa veroprosentin korkeimpaan mahdolliseen eli 0,5 prosenttiin.
Mökkiläisiä Lapissa verotetaan melko raskaasti joka kunnassa. Ensi vuonna myös mökkien verotusta korotetaan silti Savukoskella, Tervolassa ja Pelkosenniemellä.
"Muukalaisia on helppo verottaa, kun he eivät ole äänestäjiä", Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Ukko Laurila sanoo. Hän toteaa, etteivät pienten kuntien kovat kiinteistöverot helpota juuri taloutta eivätkä ainakaan pysäytä muuttoliikettä.
Pienten kustannuksella
Ne rasittavat silti eniten pienituloisia.
"Itse kiinteistövero ei yleensä ole kuolettava isku kenellekään, mutta se merkitsee, että kunta ottaa rahaa keittiönovesta, kun ei uskalla nostaa tuloverotusta", Laurila sanoo.
Kiinteistöliitto nousi varpailleen jo, kun sekä talousneuvoston pääsihteerin Seppo Leppäsen että ylijohtaja Lasse Arvelan verotyöryhmät ehdottivat kiinteistöveron korotusta.
Leppäsen työryhmän mukaan yritys ja työverotuksen keventämistä voisi paikkailla osinkojen kaksinkertaisen verotuksen lisäksi nostamalla kiinteistöveroja. Heidän laskelmiensa mukaan EU:n keskitasolle nostettu verotus toisi miljardi euroa lisää rahaa kunnille.
"Sitten Arvela toivoi, että 140 miljoonaa euroa tuottava varallisuusvero korvattaisiin kiinteistöveroa nostamalla. Se merkitsisi 22 prosentin nousua kiinteistöveroon", Laurila laskee.
Muutamissa kunnissa nostetaankin lähes kaikkia veroja. Esimerkiksi Savukoski, Utsjoki, Rantsila ja Muhos nostavat sekä tuloveroprosenttia että yleistä ja vakituisen asunnon kiinteistöveroa.
Kunnat yrittävät vauhdittaa rakentamista kiinteistöveroillaan. Inari ottaa ensi vuonna käyttöön rakentamattomien rakennuspaikkojen verotuksen vauhdittaakseen Saariselän rakentamista.
Kuusamolainen kiinteistönvälittäjä Taito Takkinen epäilee kuitenkin, että ihmiset tekevät rakentamispäätöksensä muista syistä.
"En usko, että rakentamishalukkuudet määräytyvät kunnanvaltuustojen kokousten mukaan", Takkinen sanoo.
Hänen mukaansa kova kiinteistöveron nosto voi sen sijaan saada tontinomistajat myymään tonttinsa.
Kainuussa Ristijärven yleinen kiinteistövero on 0,30 prosenttia naapurikunta Hyrynsalmea korkeampi.
Rakennetusta asunnosta Ristijärvellä verotetaan kuitenkin 0,10 prosenttia Hyrynsalmea vähemmän. Tämänkin tarkoitus lienee ohjata ihmisiä rakentamaan tonteilleen.
Kainuussa kiinteistöverot ylittävät silti vain hieman maan keskiarvon. Myös Pohjois-Pohjanmaan kuntien kiinteistöverojen keskiarvo on alle maan keskitason. Sen sijaan Lapissa kiinteistöverotus säilyy maan keskitasoa kalliimpana.