Kaupungissa työssä käyvä haukiputaalainen voi viedä lapsensa päivähoitoon Ouluun, jos se helpottaa työssä kulkua. Kaupungin rajan lähellä asuvan voi olla järkevämpää kuljettaa lapsi kaupunkiin päivähoitoon kuin Kelloon.
Oulu on tarjonnut lähikunnille päivähoitopalveluja. "Vaikka Oulussa väki kasvaa, ja päivähoitopaikkoja pitää rakentaa moneen kaupunginosaan lisää, on monen kaupunginosan päiväkodissa tilaa", sanoo Oulun apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi.
Myös monet muut Oulun lähikunnat myyvät toisilleen päivähoitopalveluja. Tämä on yksi yhteistyömuoto. "Etsimme niitä koko ajan lisää", korostaa Hiironniemi.
Esimerkiksi kokeiltava Oulu-card parantaa alueen kirjastojen ja uimahallien yhteiskäyttöä. Yhteistyö on laajenemassa jätehuollon kilpailuttamiseen. Myös kuntien hankintarenkailla on saavutettu paljon säästöjä. Terveydenhuollossa on paljon tehtäviä.
"Yhteisellä palvelustrategialla haluamme kehittää ja linjata yhteistyötä järjestelmällisesti", painottaa Hiironniemi. Oulun seutu on edelläkävijä näin laajan palvelustrategian strategian tekemisessä. "Tämä on luontevaa jatkoa alueen kaavasuunnittelulle ja elinkeinoyhteistyölle."
Kunnissa parhaillaan lausunnolla oleva palvelustrategia ei ole vaatimattomuudella pilattu. Tavoitteena ei ole enempää eikä vähempää kuin "maan kehittyneimmät palvelut kuntarajoista riippumatta" vuoteen 2013 mennessä. Yhtään ei helpota, että ei ole olemassa mittareita, millä palvelut pannaan samalle viivalle. Palvelustrategia lähteekin siitä, että seudullinen hyvinvointimittari on tehtävä vuonna 2006 ja valtakunnallinen seutubarometri pitää olla käsissä vuonna 2008.
Lastensuojelutoimenpiteiden tulee vähentyä ja kouluterveyskyselyissä pitää saada hyvät tulokset. Vuonna 2005 pitää päivähoitopaikka olla jokaisen saatavissa kuntarajoista riippumatta. Myös hoitoonpääsyaikojen täytyy olla seudullisesti yhtenäisiä vuonna 2006. Siinä eräitä esimerkkejä strategian palvelutavoitteista.
Paperi ei ota kantaa siihen, missä ajassa hoitoon pitää päästä, ja onko se lyhyempi kuin kansallisen terveysprojektin edellyttämä määräaika.
Asukkaiden hyvinvointi sekä laadukkaat ja asiakasläheiset palvelut vaativat muun muassa kuntien vahvuuksien löytämistä ja erikoistumista.
"Meillä on mahdollisuudet päästä tavoitteisiin", uskoo kehittämispäällikkö Claes Krüger Oulun seudusta. Se on vahva ja menestyvä talousalue. Väestö on nuorta ja syntyvyys korkeaa. Muuttovirta tuo koko ajan uutta osaamista ja nuoruutta.
Huonot taloussuhdanteet ovat suurin uhka. Myös eläkeläisten osuus kasvaa alueella nopeasti ja kiristyvä kuntatalous heikentää näkymiä. Yhteistyölle on paljon esteitä. Esimerkiksi erilaiset tietojärjestelmät vaikeuttavat terveydenhoidon yhteistyötä.
"Kun lausunnolla olevan palvelustrategian tavoitteet on hyväksytty seutuvaltuustossa, alamme seuraavaksi etsiä keinoja millä näihin päästään", sanoo Krüger.
Nopeimmillaan paperi selvittää päättäjien seulan maaliskuun lopun seutuvaltuuston kokouksessa.