Asuk­kaal­la on vastuu nuo­houk­ses­ta

Pelastuslaki ja nuohousasetus määrittelevät, kuinka nuohouspalvelut tulee tuottaa. Vallitseva tapa järjestää lakisääteiset palvelut on piirinuohousjärjestelmä.

Piirinuohooja Antti Purasella on piirissään nuohottavana 1 500–2 000 taloutta.
Piirinuohooja Antti Purasella on piirissään nuohottavana 1 500–2 000 taloutta.
Kuva: Liisa Lehto-Peippo

Pelastuslaki ja nuohousasetus määrittelevät, kuinka nuohouspalvelut tulee tuottaa. Vallitseva tapa järjestää lakisääteiset palvelut on piirinuohousjärjestelmä.

Joidenkin pelastuslaitosten alueella on kokeiltu nuohouksen vapauttamista piirinuohousjärjestelmästä vapaille markkinoille. Pysyväksi käytännöksi se on otettu muun muassa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella.

Riskienhallintapäällikkö Jari Lepistö Jokilaaksojen pelastuslaitokselta kertoo, että halua on vapauttaa toiminta vapaalle kilpailulle, mutta hyvin vahva on myös nykyisen järjestelmän kannatus.

Jokilaaksoissa ja Oulu-Koillismaalla luotetaan piirinuohousjärjestelmään. Lepistön näköpiirissä ei ole syitä, miksi siitä luovuttaisiin.

Lepistö näkee järjestelmässä paljon hyviä puolia. Pelastuslaitos määrittelee nuohoustaksan, valtuuttaa itsenäisinä yrittäjinä toimivat piirinuohoojat tehtäviinsä ja valvoo työtä.

 ”Jos järjestelmä toimii oikein, se on automaattista. Nuohoojat pyrkivät käymään säännöllisesti vakiokohteissa. Heillä on tieto siitä, missä rakennuksissa on tulisija ja hormi.”

Kaikista nuohottavista kohteista nuohoojalla ei ole välttämättä tietoa. Siksi kiinteistön omistajalla tai haltijalla on viime käden vastuu nuohouksesta.

Ilmoita asiavirheestä