Asu­kas­yh­dis­tys huo­les­tui vanhan Puu-Rak­si­lan tu­le­vai­suu­des­ta – Uuden ase­ma­kaa­van avulla ai­nut­laa­tui­nen alue säilyy var­mim­min

Raksilan asukasyhdistyksen aloitteesta Raksilan puutaloalueelle tehdään uusi asemakaava. Edellinen on yli 50 vuoden takaa.

Asukasyhdistys haluaa varmistaa, että Raksilan idyllinen puutaloalue säilyy varmasti nykyisellään. Nyt alulle pantu uusi asemakaava varmistaa sen suojelun.
Asukasyhdistys haluaa varmistaa, että Raksilan idyllinen puutaloalue säilyy varmasti nykyisellään. Nyt alulle pantu uusi asemakaava varmistaa sen suojelun.
Kuva: Pekka Peura

Raksilan asukasyhdistyksen aloitteesta Raksilan puutaloalueelle tehdään uusi asemakaava. Edellinen on yli 50 vuoden takaa.

Raksilan puukaupunginosassa aloitetaan kaavahanke, jonka on tarkoitus säilyttää ainutlaatuinen asuinalue nykyisellään ja tukea sen kulttuurista kehittymistä. Raksilan asukasyhdistyksen aloitteesta käynnistetyn kaavan on määrä valmistua vuonna 2021.

Puu-Raksila kuuluu valtioneuvoston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Niihin kuuluvilla alueilla pyritään säilyttämään kulttuuriympäristöjen rakenne, kylä- ja kaupunkikuva, alueilla jo olevat rakennukset ja ympäristö. Mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten täytyy sopia kulttuuriympäristöön.

Raksilan asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja Helena Englund-Siikaluoma perustelee kaavan aloittamista sillä, että Puu-Raksila on pientaloalue erittäin mielenkiintoisella paikalla, mutta sitä ei ole koskaan kunnolla suojeltu.

– Koska me kaikki olemme kaupungin vuokratonttien asukkaita, on ollut pelkoa että kaupunki jossakin vaiheessa irtisanoisi kaikki vuokrasopimukset pientaloilta ja rakentaa siihen tornitaloja. Vuokra-ajat alkavat mennä vähitellen umpeen, mikä oli myös yksi syy aloitteelle.

Englund-Siikaluoma korostaa, että Raksila on keskeisellä paikalla ja vilkas liikenteen solmukohta. Hänen mielestään siellä on lapsiperheiden määrä kasvanut nykyvuosina ilahduttavasti. Toisaalta sinne on muuttanut paljon nyt eläkkeellä olevaa väkeä, joka on viettänyt lapsuutensa Raksilassa ja halunnut palata kotikylälleen.

– Ihmisethän pitävät huolta taloistaan erityisellä pieteetillä, ja haluamme säilyttää Raksilan nimenomaan perinteisenä osana Oulun keskustaa. Mielestäni huoli siitä, että puutalot jyrättäisiin kerrostalojen tieltä ei enää ole yhtä suuri kuin joskus aikaisemmin, jolloin kaupungissa oli monenlaista myllerrystä.

Raksilaa on rakennettu 1920-luvulta lähtien, ja alueen suunnitteluperiaatteisiin kuului alusta lähtien yhtenäinen kaupunkikuva. Puutaloalue muodostuu kuudesta ruutukaavakorttelista, joiden rakennukset ovat pääosin 1930–1940 -luvuilta. Ne edustavat oman aikansa klassistishenkistä puutaloarkkitehtuuria, mutta joissakin kerrostaloissa on funktionalismin piirteitä.

Rakennuksissa on useita asuntoja, joita on ajan kuluessa osin yhdistelty suuremmiksi. Pihoja leimaa lehtevyys, ja jokaisen pihan perällä on pienehkö ulkorakennus.

Kaavoitusarkkitehti Jere Klami kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista sanoo, että asemakaavan tarkoitus on vahvistaa Puu-Raksilan suojeluasemaa.

– Suojelu ei näy riittävän vahvasti vuonna 1965 tehdyssä kaavassa, joka on tuorein suurempi asemakaava sillä alueella. Se, että suojelukaava saadaan ajankohtaiseksi takaa sen, että nykyisiä pientaloja ei lähdetä korvaamaan uusilla pientaloilla, hän sanoo.

Puu-Raksilan kaupunginosa käsittää korttelit 29-34 sekä niihin rajautuvia katualueita Puutarhakadulla, Karjakadulla ja Puistikkokadulla. Koillisessa alue rajautuu Tehtaankatuun, kaakossa Teuvo Pakkalan katuun, lounaassa Plaanaojanpolkuun ja luoteessa Syrjäkatuun. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 8,5 hehtaaria, ja se on kokonaan Oulun kaupungin omistuksessa.

Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti tiistaina aloittaa Puu-Raksilan asemakaavan sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville mielipiteiden esittämistä varten.