Asu­kas­tu­pien vetäjät nään­ty­mäs­sä Oulussa

Asukastupien palveluilla on Oulussa niin suuri kysyntä, että tuvista on parissa vuodessa tullut melkoisia työllistäjiä. Tupien vapaaehtoiset vetäjät ovat huomanneet olevansa yhtäkkiä suuria työnantajia.

Katoppa-asukastuvalla kokoontuu myös nuorten pelikerho. Pelilaudalla on tällä kertaa menolippu Eurooppaan, pelaamassa Elina Huhtala (oikealla edessä), Heidi Lumme, Marko Haataja ja Marjut Vepsäläinen.
Katoppa-asukastuvalla kokoontuu myös nuorten pelikerho. Pelilaudalla on tällä kertaa menolippu Eurooppaan, pelaamassa Elina Huhtala (oikealla edessä), Heidi Lumme, Marko Haataja ja Marjut Vepsäläinen.

Asukastupien palveluilla on Oulussa niin suuri kysyntä, että tuvista on parissa vuodessa tullut melkoisia työllistäjiä. Tupien vapaaehtoiset vetäjät ovat huomanneet olevansa yhtäkkiä suuria työnantajia.

Vapaaehtoiset hallituksen jäsenet vastaavat työntekijöiden palkkaamisesta, työn koordinoinnista, moninaisen palvelutoiminnan organisoinnista, järjestyksestä, työnohjauksesta, työn suunnittelusta ja ongelmatilanteiden ratkaisusta.

Vastuuta, valtaa ja työtä on usein reippaasti yli omien voimavarojen. Moni haluaisi väsyneenä jo luovuttaa, mutta kokee olevansa puun ja kuoren välissä: Asukastupien tarjoamille palveluille on kova tarve ja toisaalta työntekijöitäkin palkkatuen turvin reilusti tarjolla.

Tuvilla pidetään kerhoja ja kursseja, annetaan kotiapua, pyöritetään kylätalkkaritoimintaa, järjestetään lounaspäiviä, retkiä, matkoja, musiikkia, teatteria, terveysliikuntaa, taidenäyttelyitä, ATK- opetusta. Erityisesti arjessa selviytymistä tukevat palvelut ovat suosittuja. Asukastupien lisäksi palveja saa myös kotiin.



Jatkuvuutta kaivataan


Oulussa on 12 asukastupaa, joissa on melkein 200 työntekijää. Asukastuvat työllistävät suuren joukon pitkäaikaistyöttömiä, työhön valmennettavia, oppisopimuskoulutuksessa olevia, harjoittelijoita ja kuntoutujia.

Jotta arvokas työ ei lopahtaisi, ollaan tueksi synnyttämässä uutta yritysmallia, yhteiskunnallista yrittäjyyttä, jossa kaupunki olisi mukana.

Yhteiskunnallinen yritys sijoittuisi yritysten ja järjestöjen välimaastoon ja siinä yhdistyisivät liiketaloudellisuus ja kolmannen sektorin tavoitteet.

Sen turvin esimerkiksi asukastupien työsuhteet voisivat olla nykyisiä tukitöitä pitempiä, eikä toiminnan vetäminen olisi täysin riippuvainen vapaaehtoisvoimista. Liiketaloudellinen voitto käytettäisiin työntekijöiden palkkaukseen ja toiminnan kehittämiseen.

Sellaisia palveluja ei kuitenkaan ole tarkoitus tuottaa, jotka syrjäyttävät alhaisella palveluhinnallaan yrittäjiä markkinoilta.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys ei korvaisi myöskään yhdistyksiä vaan toimisi niiden ohessa. "Se olisi tavallaan jatkopolku. Asukastuvat voisivat edelleen työllistää palkkatuella, mutta jo varhain palkkatukijakson aikana voitaisiin pohtia jatkoa", selvittää projektin vetäjä Satu Kaattari-Manninen.


Uutta ajattelua


Yritykseen haetaan myös laajemmin yhdistystoimijoita. Muun muassa Yritetään yhdessä ry on kiinnostunut asiasta. Yrittäjyysmallin lisäksi kehitteillä on niin sanottu työpankki, jonka kautta tukijakson jälkeen voisi sijoittua muualle eri yrityksiin.

Esitykset sisältyvät Kaattari-Mannisen esiselvitykseen Oulun kaupungin yhteisötoiminnan palvelukonseptin kehittämisesestä ja sosiaalisesta yrittäjyydestä (Palke). Projektia vetää Oulun keskushallinto ja sen vastuullisena johtajana toimii kansliapäällikkö Kalervo Ukkola.

"Edelläkävijöinä yhteisötalouden kehittämisessä mainitaan usein Iso-Britannia, Italia ja Ruotsi. Suomikin on hiljalleen heräämässä uuteen ajattelumalliin", huomauttaa Kaattari-Manninen.

Oulussa julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuudessa on luotu vahva pohja, jota voitaisiin Kaattari-Mannisen mukaan lähteä vahvistamaan ja laajentamaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan kautta.

"Asukastupatoiminnassa on jo vuosia ikään kuin harjoiteltu hyvinvointipalvelujen tuotantoa käytännön tasolla. Nyt kaivataan uutta mallia toiminnan jatkuvuuden mahdollistamiseksi."

Ilmoita asiavirheestä