Asukastuvat lounastarjoiluineen ovat kymmenen vuoden sisällä nousseet kansankeittiöksi. Ruoka on kotitekoista ja edullista. Oulun halvimmat lounaat löytyvät Myllyojan ja Rajakylän asukastuvista 2,5 euron lounashintaan. Pullakahvin saa eurolla, ja pulla tai pannari on kotitekoista.
"Peruna on suosittu, mutta on myös riisiä ja spagettia. Siihen lisätään lihapullat, jauhelihamureke, pihvit, kastikkeet", sanoo tupaemäntä Taina Vuorela Rajakylän asukasyhdistyksestä.
Rajakylässä asukasyhdistyksen kotiruokaa käyvät syömässä etupäässä vanhukset. Päivän aikana valmistuu korkeintaan 30 annosta. "Meillä on tavallinen keittiö, kaikki neljä levyä ovat käytössä, eikä ole tiloja tehdä enemmälle. Tuoresalaateille säännökset ovat tiukemmat ja vaatisivat ravintolahygienian", tupaemäntä sanoo.
Hän toteaa, että kysyntää olisi enemmänkin, ja usein ruoka loppuu kesken kysynnän.
Tärkeä osa ruokahuoltoa
Asukastuvat huolehtivat itse lounastarpeista ja kustannuksista. Tupaemäntä käy ostamassa ruoka-ainekset lähikaupasta laatimansa viikkolistan perusteella. Toiminta-avustuksia yhdistykset hakevat vuosittain Oulun kaupungilta.
Asukastuvalla on Vuorelan mielestä oma tärkeä roolinsa Rajakylän ruokahuollossa. Lounastajina on eläkeläisiä, vanhuksia, työttömiä, yksineläjiä ja työmiehiä.
Oulun vanhin asukasyhdistys juhlii kymmenen vuoden taivaltaan Rajakylässä kesäkuun toisella viikolla.
"Tarjoamme ilmaiset kakkukahvit, lohikeiton, ja joka päivälle on ohjelmaa", tupaemäntä paljastaa.
Tupalounaat kiinnostavat
"Asukastupien lounastunnit ovat tärkeitä. Tämä on yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta toimintaa. Etenkään yksineläjä ei aina jaksa tehdä itselleen terveellistä perusruokaa. Tuparuoka pystyy tarjoamaan terveen perusaterian kaikille sitä haluaville ja hinnat oat edulliset", sanoo yhteisötoimintakoordinaattori Maarit Alikoski Oulun kaupungista.
Hän tietää, että ruoalle olisi isompaakin menekkiä, mutta tällä hetkellä toimitaan Oulun kaupungin tarjoamissa tilapuitteissa.
Asukastuvat putkahtivat suomalaisiin lähiöihin 1990-luvun puolivälissä.
Kymmenessä vuodessa tuvat ovat osoittaneet suosion jatkuvaa kasvua Oulussa. Viime vuonna tuvat vetivät 133 761 asiakaskäyntiä ja näistä ruokailijoita oli 25 597.
"Tammi-maaliskuussa asiakastuvissa oli jo 44 661 asiakaskäyntiä, eli on olemassa selkeät viitteet toiminnan suosion kasvusta. Myös perheenäidit ovat kokoontuneet vapaamuotoisesti tai perhekerhoissa ja käyttävät ateriapalveluja", Alikoski sanoo.
Asukastupia lukuun ottamatta Oulussa ei ole monta paikkaa, johon poiketa kohtuuhintaiselle mutta monipuoliselle lounaalle. Työpaikka- ja kouluruokailijoille lounasmahdollisuus on olemassa. Mutta koulu- ja työelämän ulkopuolella oleva nälkäinen joutuu miettimään, missä vatsansa täyttäisi.
Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja, professori Olavi K. Fält muistaa vierailleensa kansankeittiötä muistuttavassa ruokapaikassa.
"Kävin nuoruudessani 1960-luvulla tällaisessa kansanravintolassa Isokadun ja Kajaaninkadun kulmassa, nyt jo puretussa puutalossa. Osuusliikkeen piirissä oli ollut jo vuosikymmenen alusta näitä halpisruokapaikkoja, joissa ateriointi oli selvästi halvempaa", Fält kertoo.