Oulu
Suomessa asuvien venäläisten ja virolaisten kokemukset elämästään uudessa asuinmaassaan vaihtelevat asuinpaikan mukaan. Selvimmät erot ovat pääkaupunkiseudulla ja muualla maassa asuvien välillä.
Kielitaito on avain sopeutumiseen. Suomen Akatemian tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia näiden suurimpien maahanmuuttajaryhmien ihmisistä selviää vähintään kohtalaisesti uuden kotimaansa kielellä. Oulun kaupungin pakolaissihteeri Kyllikki Höyhtyä-Pikkaraisen mukaan Oulussa asuvan muutaman kymmenen paluumuuttajan tilanne ei ole yhtä hyvä. "Vain muutamalla prosentilla kielitaito on hyvä. Muilla suomen kielen taito on heikko tai jopa olematon."
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen lehdessä julkaistujen tutkimustietojen mukaan virolaisten ja venäläisten maahanmuuttajien koulutustaso on hyvä. Jopa kolmasosalla on korkeakoulututkinto. Höyhtyä-Pikkarainen vahvistaa tutkimustulokset. "Varsinkin nuoremmat muuttajat ovat pitkälle koulutettuja", hän toteaa.
Koulutus ei kuitenkaan takaa työpaikkaa millään paikkakunnalla Suomessa. "Kuten muistakin maahanmuuttajista, paluumuuttajista vain harva on saanut töitä"; Höyhtyä-Pikkarainen sanoo.
Kehno työllisyystilanne ei ole lannistanut suomalaisjuurilleen palaavia ihmisiä. Pelkästään Oulun maahanmuuttajatoimistoon saapuu vuosittain 10-20 ilmoitusta perheeltä tai henkilöltä, jotka haluavat tulla paluumuuttajina Suomeen.
Väestörekisterikeskuksen mukaan tämän vuoden kesäkuun lopussa Oulun läänin alueella asui 1 032 Venäjältä muuttanutta ja 190 Virosta muuttanutta ihmistä. Lapin läänissä asui 356 venäläistä ja 59 virolaista.
Suomessa asuu noin 38 000 Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueilta muuttanutta ihmistä. Virosta Suomenlahden pohjoispuolelle on muuttanut 8 000 ihmistä. Valtaosa heistä on paluumuuttajia.
Ensimmäiset paluumuuttajat tulivat Suomeen 1990-luvun alussa.