Vaikka yleinen hyvinvoinnin alueellinen erilaistuminen on voimistunut, nuoret kokevat kuitenkin terveytensä lähes yhtä hyväksi tai huonoksi asuinpaikasta riippumatta. Suurta vaihtelua on sen sijaan nuorten eri seutuihin ja paikkakuntiin liittyvissä mielikuvissa. Nuorten hyvinvointiin liittyvät asuinaluetta vahvemmin perhe, kaverisuhteet ja koulumenestys.
Neljäs Nuorten elinolot -vuosikirja julkaistiin torstaina Kuusamossa. Samaan aikaan toisaalla
-kirja keskittyy alueellisuuden ja nuorten hyvinvoinnin yhteyksiin. Kirjan taustalla ovat Stakes, Nuorisotutkimusverkosto ja Nuorisoasian neuvottelukunta.
Koulujärjestelmä ehkäissyt syrjäytymistä
Erikoistutkija Sakari Karvosen mukaan on yllättävää, etteivät syrjäisen maaseudun rajut rakenteelliset ongelmat ilmene ainakaan vielä nuorten terveydessä. Yhtenäinen koulujärjestelmä on ennalta ehkäissyt nuorten syrjäytymistä.
Karvosen mukaan on kuitenkin todennäköistä että asuinalueen mukaisia hyvinvointi- ja terveyseroja alkaa nuortenkin keskuudessa ilmaantua, jos alueellinen eriytyminen jatkuu.
Tutkija Anne Ollilan artikkelista käy ilmi, että nuoret kuvaavat Lappia puhtaana, turvallisena ja kauniina elinympäristönä. Kun pohdinta siirtyy toimeentuloon ja työhön, Lappia leimaavat työttömyys, kehnot koulutusmahdollisuudet ja muuttotappiot. Nuoret vertailevat Lappia hyvänä maalaisidyllinä ja muuta Suomea pahana betonihelvettinä, mutta toisaalta he paikantavat menestyksen mahdollisuuden ainoastaan muualle Suomeen.
Pessimistinen kuva kotiseudun tulevaisuudesta saa rinnalleen yltiöoptimistisen kuvan kotimaan tulevaisuudesta, jonka lappilaiset nuoret näkevät erittäin valoisana. Nuoret ovat Ollilan mukaan sisäistäneet käsityksen siitä, ettei Lappi ole tulevaisuuden menestyjän paikka.
Nuoret jäsentävät kotipaikkakuntiaan muun muassa keskusperiferia ja kaupunki-maaseutu -asetelmien, sekä ilmansuuntiin pohjautuvien sijaintimääritysten kautta. Asuinalueen mahdollisuuksien kenttä rakentuu nuorille suurelta osin alueelle muodostuneen imagon kautta. Tämä voi olla yhdelle nuorelle myönteinen, toiselle todellisuutta synkempi, toteavat PirjoJukarainen ja Anne Tuhkunen artikkelissaan. Alueiden imagolla ja maineella on heidän mukaansa olennainen vaikutus niin pois- kuin paluumuuttoon.
Nuorten poismuuton estäminen etenkin syrjäseudulta saattaa vaikuttaa toivottamalta aluepoliittiselta toiminnalta. Sen sijaan nuorten paluumuuton kannustaminen liikkumisvuosien jälkeen voi olla hyvinkin mielekästä.
Nuorille kotiseudulta lähteminen on joskus lähes pakko, mutta se on myös mahdollisuus. Oma hyvinvointi ei kytkeydy alueeseen samoin mekanismein kuin pidempään juurtuneilla ikäluokilla.