"Nyöritä tukkasi taakse, potkaise kengät jalastasi ja nauti risteilystäsi. Viihtymisestä huolehtivat lukuisat aktivitee-
tit... ostoskatu, fitness-center, kauneus-salonki, kahdeksan uima-allasta, kokonainen kirjo liikunnan harrastuksia seinäkiipeilyyn ja golf-simulaattoriin saakka, kolme elokuvateatteria, kasino, samppanjabaari ja kokit jotka tyydyttävät vaativimmankin ruokamaun."
Itämeren pohjukassa ei ole ollut säännöllistä matkustajalaivaliikennettä tax-freen katoamisen jälkeen.
Pohjoisin reitti on pitsakuningas Rabbe Grönblomin omistaman RG-linen liikennöinti Vaasan ja Uumajan välillä. RG-line ajaa viisi vuoroa viikossa.
Säännöllistä reittiliikennettä on vaikea saada kannattavaksi pohjoisen väestöpohjilla.
Mutta miten olisi risteilyliikenne?
Suomen varustamoyhdistyksen toimitusjohtajan Mika Nykäsen mielestä se voi hyvinkin olla tulevaisuutta pohjoisen satamissa.
Talven eksotiikkaa
kaukomaiden asiakkaille
Nykäsen visiossa risteilyalus lähtisi Oulusta tai Kemistä, kiertäisi Itämerta pysähtyen välillä mielenkiintoisissa satamissa.
Tällaista liikennettä onkin jo Itämerellä, mutta varustamot ovat kansainvälisiä suurfirmoja ja asiakkaat amerikkalaisia tai eurooppalaisia raharikkaita. Lähtösatama voi olla esimerkiksi Southampton, Amsterdam tai Tukholma. Muutamat niistä ovat pistäytyneet Kemissä.
"Voitaisiin ajatella yhdessä pohjoisinta Suomea ja Ruotsia. Voisin hyvin kuvitella, että tällaiseen olisi ainakin sesonkiaikoina kysyntää", Nykänen innostuu.
Toinen vetonaula voisi Nykäsen mielestä olla "talven eksotiikka", jota voitaisiin tarjota esimerkiksi Kauko-idästä tuleville asiakkaille. Eli jonkin sorttinen laajennettu versio jäänmurtaja Sammon neljän tunnin risteilyistä.
Mika Nykänen ei suinkaan odota, että valtio rientäisi pohjoisen matkustajalaivaliikenteen avuksi. "Ainoa mitä toivomme on, että suomalaisella merenkululla olisi samat kilpailuedellytykset kuin kilpailijamaillamme."
Mahdoton
yhtälö
Ainoa suomalainen risteilyliikennettä harjoittava yhtiö on tällä hetkellä Kotkassa pääkonttoriaan pitävä Kristina Cruises. Yhtiö tekee muun muassa risteilyjä Kuopiosta Ahvenanmaalle. Talvisaikaan tarjontaa on Välimerellä ja Punaisellamerellä.
Kristina Cruises -yhtiön laivakapasiteetti ei kuitenkaan riitä pohjoisille vesille. "Se on aivan mahdoton yhtälö meille", sanoo myyntijohtaja Anu Markkanen.
Todennäköisempää on Markkasen mukaan se, että yhtiö hyödyntää Suomen länsirannikkoa kotimaan risteilyliikenteessä. Tosin aivan lähitulevaisuudessa ei sekään näytä mahdolliselta, Markkanen arvelee.
"Täytyy muistaa, että jos lähtösatama on Oulu, niin sieltä on hirvittävän pitkä matka ennen kun ollaan edes Tukholmassa, Riiassa tai Gotlannissa", Anu Partanen selvittää.
Kenellä on 150
miljoonaa euroa?
RG-linen omistaja Rabbe Grönblom on samoilla linjoilla.
"On mahdottomuus, että me ostaisimme laivan 150 miljoonalla eurolla, minkä jälkeen suomalaiset ja ruotsalaiset ryhtyisivät sillä risteilemään. Eria asia on, jos jollakin on tällainen laiva", vaasalainen Grönblom sanoo.
Grönblom laskeskelee, että aasialaisilla matkustajilla voisi täyttää laivan muutaman kerran vuodessa. Muuhun toimintaan väestöpohja on liian kapea.
Tämän jutun ensimmäinen kappale ei siis houkuttele asiakkaita Kemistä tai Oulusta lähteville risteilyille. Kyseessä on RoyalCaribbean -yhtiön luksusalus Jewel of the Seas.