Ast­ro­nau­teik­si pääsi su­per­ih­mi­siä

Sini Merikallio ei pääse avaruuteen.Ainakaan vielä.

Sini Merikallio ei pääse avaruuteen. Ainakaan vielä. Euroopan avaruusjärjestö ESA julkisti keskiviikkona iltapäivällä, ketkä pääsevät aloittamaan järjestön astronauttikoulutuksen. Tiheän seulan läpäisi kaksi italialaista, saksalainen, ranskalainen, tanskalainen ja britti.


Viime vuoden toukokuussa alkanut haku herätti 8 413 avaruuteen halajavaa. Yksi hakijoista oli Ilmatieteen laitoksen Mars-tutkija, purjelentäjä ja diplomi-insinööri Sini Merikallio.


– Valitut ovat kovan luokan ihmisiä, joiden kanssa istuisin mieluusti saman pöydän ääreen. Joukossa on kaksi insinööriä ja kolme hävittäjälentäjää, joten en häviä taustani puolesta heille paljoakaan, Merikallio sanoo.
Merikallio ei silti jaksa harmitella putoamistaan.


– Olin viimeisten 192 hakijan joukossa, joten olen todella tyytyväinen.


Viimeisenä suomalaisena putosi Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, biologi Jussi Lehtonen. Hän ylsi kymmenen viimeisen joukkoon.

Suomalaiset naiset aktiivisia hakijoita

Suomalaiset olivat väkilukuun suhteutettuna innokkaimpia hakijoita. ESA Suomen tiedotusvastaava Jari Mäkinen lohduttaa kaikkia 336 suomalaista, jotka eivät tällä kertaa päässeet astronauteiksi.


– Hakukriteerit olivat niin kovat, että voisi sanoa ESAn etsineen miltei superihmisiä, Mäkinen kuvailee.


Uuden avaruuseliitin ainut nainen, italialainen Samantha Cristoforetti, aloittaa opintonsa toukokuussa äijälauman ympäröimänä. ESAn astronauttiryhmään kuuluu nyt Cristoforettin lisäksi 13 miestä.


– Hienoa, että edes yksi nainen pääsi joukkoon. Harmi, etten hakenut kaksoiskansalaisuutta ajoissa. Olisin saattanut saada sillä lisäpisteitä, italialais-suomalainen Merikallio vitsailee.


Suomalaisista hakijoista 283 oli miehiä ja 58 naisia. Suomalaiset naiset hakivat reippaammin kuin monet kanssasisarensa muissa maissa.


Merikalliolta jäi saamatta ilmainen reissu avaruuteen, mutta hän ei kustantaisi visiittiä omasta pussistaan.


– Jos lähden avaruuteen työn takia, lennolla on jokin tarkoitus. Se on eri juttu lähteä päräyttämään reikä otsonikerrokseen pelkän kokemuksen vuoksi, ilmastonmuutososastolla työskentelevä Merikallio sanoo.

Ilmoita asiavirheestä