Kuluvalla viikolla vietetään ruotsalaisen lastenkirjailija Astrid Lindgrenin (1907-2002) syntymän satavuotisjuhlaa. Kansallisuudet ja kulttuurierot ylittävänä lapsuuden kuvaajana Lindgren teki ainutlaatuisen elämäntyön, jolle on vaikea nimetä perillisiä.
Astrid Lindgrenillä oli taito siirtää onnellisen lapsuutensa aistivoimaiset kokemukset kirjoihinsa sellaisella yleispätevyydellä, että niiden menestys on ollut taattu jo useiden lapsisukupolvien keskuudessa.
Lindgrenin lastenkirjat - muiden muassa Peppi Pitkätossu, Vaahteramäen Eemeli, Katto-Kassinen, Ronja ryövärintytär ja Veljeni Leijonamieli - kuuluvat lastenkirjallisuuden kiistämättömiin klassikoihin. Ne puhuvat kauniisti lapsen vapaan leikin ja mielikuvituksen puolesta.
Lindgren ei kirjoittaessaan juurikaan miettinyt kohderyhmää. Hänelle tarinat itsessään olivat tärkeämpiä. Samalla hän tuli kuitenkin uudistaneeksi lastenkirjallisuutta radikaalisti paitsi kielen ja sisällön niin myös lapsikäsityksen osalta.