Kaleva
Helsinki Maailman suurin astmatutkimus osoittaa, että vaikeiden astmakohtausten määrä voidaan vähentää lähes puoleen, jos lääkärit lakkaavat vähättelemästä lievää tautia ja aloittavat tehokkaan lääkehoidon riittävän aikaisin.
Tutkimus, johon osallistui yli 7 000 astmapotilasta 32 maasta, julkaistaan lauantaina ilmestyvässä arvovaltaisessa Lancet-lehdessä. Kolme vuotta jatkuneessa tutkimuksessa oli Suomesta 218 potilasta, joista yli 30 Oysin ja Lapin keskussairaalan alueelta. Nuorimmat olivat leikki-ikäisiä ja vanhimmat 66-vuotiaita.
Tutkimuksessa selvitettiin lievään tai keskivaikeaan astmaan sairastuneiden potilaiden hoitoa sisään hengitettävällä tulehduslääkkeellä eli kortikosteroidilla. Tulokset osoittivat, että kerran päivässä otettu pieni lääkeannos vähensi ensimmäisen vaikean astmakohtauksen riskiä 44 prosenttia. Potilaalle vuorokauden lääkeannos maksoi keskimäärin 20 senttiä
"Mitä nopeammin lääkehoito aloitetaan taudin toteamisen jälkeen, sitä paremmin se tehoaa", kertoi tutkimusta Suomen osalta johtanut professori Vuokko Kinnula, joka siirtyy maalis-huhtikuun vaihteessa Oulusta Helsingin yliopistolliseen sairaalaan. Toisena päätutkijana toimi erikoislääkäri Erkka Valovirta Turun seudun allergiakeskuksesta,
Astma on Suomessa yleisimpiä kansantauteja ja lisääntyy nopeaa vauhtia. Lapsipotilaiden määrä yhdeksänkertaistui ja aikuisten kaksinkertaistui 1990-luvulla. Syytä rajuun lisääntymiseen ei tiedetä. Erkka Valovirran mukaan selitykseksi ei riitä, että taudin toteaminen on tehostunut. "Myös todellista lisääntymistä on tapahtunut", Valovirta sanoi.
Vuonna 2001 noin 340 000 suomalaista sai astmalääkkeisiin korvausta sairausvakuutuksesta. Heistä vajaalla puolella tauti oli vaikea ja pitkäaikainen.
Lievässäkin taudissa voi tulla vaikeita, jopa hengenvaarallisia astmakohtauksia. "Kuolemantapaukset ovat Suomessa onneksi nykyisin hyvin harvinaisia. Vielä kymmenkunta vuotta sitten noin 100 suomalaista vuodessa kuoli astmaan, mutta nykyisin enää 20-30", professori Kinnula kertoi. Maailmalla astmaan kuolee yli 180 000 ihmistä vuodessa.
Astma on krooninen tulehdustauti, jossa hengitysteihin saattaa syntyä pysyviä muutoksia jo varhaisessa vaiheessa. Maailmanlaajuiseen Start-tutkimukseen osallistuneet potilaat olivat sairastaneet astmaa alle kaksi vuotta ja suurin osa vain pari kuukautta. Heillä oli tautiin tehokas peruslääkitys, jonka käyttöä he jatkoivat koko kolmevuotisen tutkimuksen ajan.
Potilaat arvottiin kahteen ryhmään, joista toista hoidettiin sisään hengitettävällä kortikosteroidilla ja toinen sai lumelääkettä. Tulokset osoittivat, että kortikosteroidiryhmään kuuluneilla oli selvästi vähemmän oireita ja he tarvitsivat vähemmän lisälääkkeitä ja suun kautta otettavia astman tulehduslääkkeitä kuin vertailuryhmä. Selvimmin vähenivät sairaalahoitoa vaativat hengenvaaralliset astmakohtaukset.
Kortikosteroidit on tunnettu jo pitkään ja monet lääketehtaat valmistavat niitä. "Ongelma on, että niiden käyttöä lievässä astmassa lykätään turhan pitkälle", Erkka valovirta sanoi.
Lapsi voi kasvaa
ulos astmasta
Astma on lapsuudessa pojilla yleisempi kuin tytöillä, mutta aikuispotilaista enemmistö on naisia. "Tämä voi johtua siitä, että että poikien hengitystiet ovat rakenteellisesti pienemmät kuin tytöillä, mutta aikuisiässä tilanne on päinvastainen eli naisten hengitystiet ovat pienemmät kuin miesten", Erkka Valovirta kertoi.
Astmaan ei ole parantavaa lääkettä, mutta lapsi voi kasvaa ulos astmasta. "Alle kouluikäisistä kolmannes kärsii astman oireista hengitysteiden rakenteen vuoksi, ja heistä vajaa puolet paranee kouluikään mennessä. Muilla sairaus on krooninen. Se voi olla rauhallinen ja hiljainen, mutta se ei tarkoita sitä, että tauti olisi parantunut."
Vuokko Kinnulan mukaan oireet voivat muuttua päivittäin ja vuodenaikojen mukaan. "Astma vaihtelee lievästä, kausiluontoisesta sairaudesta krooniseen, vaikeasti invalidisoivaan tilaan, jossa potilaalla on lähes päivin öin jatkuvaa hengenahdistusta, yskää ja keuhkojen vinkumista. Astmatulehduksen säännöllinen hoito on lievässäkin taudissa tärkeää."
Astma on kallis sairaus. Sen hoito maksaa Suomessa yli 140 miljoonaa euroa vuodessa, josta lääkkeiden osuus on 75 miljoonaa. Start-tutkimuksessa käytetty tulehduslääke on kustannusvaikuttavuudeltaan edullinen, sillä se vähentää astmapotilaiden poliklinikkakäyntejä ja sairaalahoidon tarvetta sekä työstä poissaoloja.
"Astman hoito aloitetaan suurella kortikosteroidiannoksella, jotta tulehdus saadaan nopeasti hallintaan. Sen jälkeen annostusta vähennetään, kunnes saavutetaan pienin tehokas lääkeannos. Sen teho on hyvä tarkistaa noin puolen vuoden välein", professori Kinnula neuvoi.
Rasitus voi
laukaista kohtauksen
Astman oireet johtuvat tulehduksesta, joka aiheuttaa hengitysteissä ärsytystä, punoitusta ja turvotusta ja keuhkoputkien supistumista.
Astmakohtauksen aikana hengitysteiden limakalvot turpoavat ja tukkeutuva ja niitä ympäröivät lihakset supistuvat, jolloin hengittäminen vaikeutuu. Äkillinen astmakohtaus voi olla pelottava ja jopa vaarallinen.
Astman hengenahdistus voi alkaa myös epänormaalin voimakkaasta reaktiosta esimerkiksi rasitukselle, kylmälle ilmalle tai siitepölylle, jotka voivat äkillisesti laukaista hengitysteiden supistumisen.
Astmaa aiheuttavat ulkoisten tekijöiden lisäksi myös perintötekijät. Tautiin on monia eri lääkkeitä, jotka jaetaan kahteen pääluokkaan: hoitaviin ja avaaviin lääkkeisiin.
Hoitavia lääkkeitä käytetään astman pitämiseksi tasapainossa. Avaavat lääkkeet eivät hoida hengitysteiden tulehdusta, mutta astmakohtauksessa ne lievittävät oireita rentouttamalla hengitysteiden lihaksia, jolloin hengenahdistus ja muut oireet lievittyvät.
Jos oireet ovat puuskittaisia, hoidoksi riittää yleensä avaava lääke. Hoitava tulehduslääke on tarpeen, jos oireita tulee useammin kuin kerran viikossa ja jos ne häiritsevät normaalia elämää ja unta.Hoitava lääke voi olla tarpeen myös myös oireettomassa astmassa, jos keuhkojen toimintatestien tulos on huono, sekä kausiluontoisen allergisen astman hoidossa.