Ihminen tulee toimeen viikkoja ilman ruokaa ja päiviä ilman vettä, mutta ilman happea pärjäämme vain muutaman minuutin. Aikuinen hengittää levossa 12-14 kertaa minuutissa, lapset tiheämmin ja vauvat jopa 30-40 kertaa minuutissa.
Hengittäminen on niin mekaanista, ettemme edes huomaa sitä. Mutta astmapotilaille, joita on Suomessa noin 200 000, helppo hengittäminen ei ole itsestään selvää. Astma aiheuttaa hengenahdistusta, hengityksen vinkumista, yskää ja väsymystä.
Suurin osa saa avun keuhkoputkia avaavista ja tulehdusta vaimentavista lääkkeistä, mutta kaikille ne eivät riitä. Suomessa on useita satoja potilaita, joilla vaikea allerginen astma verottaa työkykyä, rajoittaa normaalia elämää ja vaatii toistuvia sairaalahoitoja. Kun me muut nautimme keväästä, astmaatikon on pakko olla huolissaan siitepölyistä ja lumen alta paljastuvasta katupölystä ja saasteista.
Vaikeaan allergiseen astmaan on kehitetty uudella tavalla vaikuttava biologinen lääke, monoklonaalinen vasta-aine, joka rekisteröitiin Suomessa pari kuukautta sitten.
Astma on tulehdusreaktio, jota monoklonaaliset vasta-aineet lievittävät pureutumalla pintaa syvemmälle, astmaa aiheuttavien tulehdussolujen toimintaan. Lisälääkkeenä niistä on tutkimusten mukaan ratkaisevaa hyötyä potilaille, joille keuhkoihin hengitettävät perinteiset lääkkeet eivät riitä. Vasta-aine annetaan ruiskeina ihon alle potilaan painosta riippuen kahden tai neljän viikon välein.
Monoklonaalisia vasta-aineita tutkitaan maailmalla kiihkeästi monien yleisten sairauksien hoidossa. Niillä hoidetaan jo nivelreumaa, psoriasista, syöpää, MS-tautia ja hylkimisreaktioita elinsiirroissa.
Lääkkeet ovat kalliita, mutta ne vähentävät kokonaiskustannuksia ja parantavat potilaiden elämänlaatua. Suomessa niistä on hyviä tuloksia reuman ja nivelpsoriasiksen hoidossa.
Astmaan voi löytyä tulevaisuudessa myös uusia täsmähoitoja. Suomessa tehtiin kaksi vuotta sitten tärkeä löydös, kun pääasiassa suomalaistutkijoista koostuva kansainvälinen ryhmä löysi astmageenin Kainuusta.
Tutkimuksessa, jossa oli mukana 250 kainuulaisperhettä, löydettiin geenialue, jossa sijaitsee kaksi astmalle altistavaa geeniä. Toisessa todettiin selviä muutoksia astmapotilailla. Löydöksen avulla voidaan kehittää yksinkertainen DNA-testi, jolla voidaan tunnistaa astmaa ja allergiaa sairastavia potilaita nykyistä paremmin. Löydös auttaa kehittämään myös uusia lääkkeitä.
Astma yleistyy kovaa vauhtia. Euroopassa potilaita on jo yli 30 miljoonaa. Astman kokonaiskustannukset olivat lähes 18 miljardia euroa vuonna 2003. Suurin osa johtui työkyvyttömyydestä, lääkkeistä ja sairaalahoidoista.
Eurooppalaisessa astmatutkimuksessa, jossa oli mukana yli 2 800 potilasta, 46 prosentilla oli oireita joka päivä ja kolmasosalla oli vähintään kerran viikossa yöunta häiritseviä oireita. Joka neljäs joutui aika ajoin sairaalaan taudin äkillisen pahenemisen vuoksi. Puolet joutui rajoittamaan liikuntaharrastuksiaan astman vuoksi.
Yhdysvalloissa viikko sitten julkaistun tutkimuksen mukaan äidin raskausaikana nauttima D-vitamiini saattaa suojella lasta astmalta. Tutkimuksessa oli 1 300 äitiä ja lasta, joita seurattiin ennen synnytystä ja synnytyksen jälkeen yhteensä kolme vuotta.
Lasten ollessa kaksivuotiaita havaittiin selvä yhteys sikiöaikaisen D-vitamiinin saannin ja lapsuusiän astman välillä. Lapsilla, joiden äidit nauttivat odotusaikana säännöllisesti D-vitamiinia, oli vähemmän hengityksen vinkumista ja muita oireita kuin vertailuryhmän lapsilla.
Toisessa tutkimuksessa, johon osallistui 700 raskaana olevaa astmaatikkoa, sikiön sukupuolen havaittiin vaikuttavan äidin astmaoireisiin.
Äidit mittasivat keuhkojen toimintaa kahdesti päivässä kymmenen päivän ajan. Oireet lievittyivät alkuraskauden aikana, pahenivat keskivaiheilla ja lievittyivät jälleen synnytyksen lähestyessä.
Poikavauvaa odottaneilla keuhkojen toimintakokeet olivat keskimäärin 10 prosenttia paremmat kuin tyttöä odottaneilla.
Tutkijoiden mukaan poikasikiöstä äidin verenkiertoon erittyvä testosteroni saattaa lievittää äidin astmaa.