Astman ilmaantuvuus ei näytä enää kasvavan, kertoi Kelan terveystutkimuksen päällikkö Timo Klaukka torstaina Tampereella valtakunnallisilla astma- ja allergiapäivillä.
Uusille astmapotilaille myönnettyjen erityiskorvausoikeuksien määrät ovat viime vuosina olleet laskusuunnassa. Astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja oli vuoden 2003 lopussa noin 208 000. Astma on potilasmäärältään toiseksi suurin pitkäaikaista lääkehoitoa vaativa kansantauti verenpainetaudin jälkeen.
Lasten erityiskorvattavista sairauksista astma on yleisin. Työikäisillä astma on toiseksi yleisin sairaus verenpainetaudin jälkeen. Vanhuksilla astman ohi menevät myös sepelvaltimotauti ja diabetes.
Lapsilla astman diagnostiikka vaihtelee ikäryhmittäin ja alueittain enemmän kuin aikuisilla, Klaukka kertoi. Erityisesti pikkulapset saavat diagnoosin ja hoitotukipäätöksen maan eri osissa erilaisin perustein.
Viime kesänä tehdyn Astmabarometri-tutkimuksen mukaan lasten astma on lievempi ja oireilu kehittyy parempaan suuntaan useammin kuin aikuisilla.
Lasten astman diagnostiikka ja hoito tarkentuvat, kertoi osastonylilääkäri Mika Mäkelä Hyksin iho- ja allergiasairaalasta luennossaan. Viime vuosien tutkimustulosten perusteella on selvinnyt, että toistuvasta hengitysteiden vinkunasta ja ahtautumisesta kärsivien lasten joukko on heterogeeninen ja käsittää erilaisia astmatyyppejä.
Mäkelän mukaan kaikkia ahtauttavia keuhkoputkitulehduksia sairastavia lapsia ei ole aiheellista diagnosoida astmaatikoiksi, koska suuri osa näistä lapsista pääsee eroon hengityksen vinkunasta jo muutaman vuoden kuluessa.