Keski- ja etenkin eteläeurooppalaiset rocklehdet ja -radiot rakastivat takavuosina pohjoissuomalaisten metallibändien karskeja kuvauksia kotiseudustaan. Niissä juotiin kirkasta viinaa tonkasta ja kuljettiin ahdistuneena mustassa pakkasyössä viikinkimiekka lapaluiden väliin tökättynä jääkarhuja väistellen.
Kansainvälisten popmedioiden ihastelemaa arktista eksotiikkaa tihkuu myös tyystin toisenlaista musiikkia tekevän pohjoisen miehen, dj:n ja houseartistin Jori Hulkkosen henkilöhistoria.
Hulkkonen kasvoi 1980-luvulla Napapiirin tuntumassa pienehkössä teollisuuskaupungissa, Kemissä, jossa kylmän sodan tunkkaista ilmapiiriä tiivisti entisestään Inarin ohjusskandaalin ja Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tapaiset lähialueiden tapahtumat.
Jo hyvin nuorena Hulkkonen pelastautui ankeuden yläpuolelle kuuntelemalla Ruotsin yleisradion musiikkiohjelmia, joiden välityksellä hän löysi populaarikulttuurin ja perehtyi 1980-luvun elektroniseen äänimaisemaan - Depeche Moden ja Human Leaguen kaltaisiin popyhtyeisiin.
Hulkkosen artistikuvaan liitetyn alakulon ja ulkopuolisuuden hän myöntää osin todeksi, mutta hymähtää kun hänen levyiltään kuullaan pohjoisesta luonnosta kumpuavaa kuulautta ja selkeyttä.
"Niin on ollut siitä lähtien, kun on tiedetty mistä olen kotoisin. Mutta eihän tuollainen leima ole paha asia, lähinnä yksi keino erottautua. Ja totta on, että vielä Oulussa asuessa vuodenaikojen vaihtelu vaikutti radikaalisti myös mielialaan. Varmaan se tulee myös luovuudessa läpi, ainakin jollain tasolla", arvelee Hulkkonen.
Viides albumi ranskalaisyhtiölle
Juuri viidennen albuminsa ranskalaiselle levy-yhtiölle julkaissut Hulkkonen on yksi maamme kansainvälisesti arvostetuimmista, ellei arvostetuin, elektronisen musiikin tekijöistä, jota on useassa yhteydessä tituleerattu housemusiikin pohjoiseksi humoristiksi.
Hän on sämplännyt musiikkiinsa FredinKolmatta linjaa - kappaleen introa, julkaissut ep:n nimeltä Rokataan täysillä ja tehnyt musiikkia muun muassa taiteilijanimillä Bobby Forester ja Jori Hulkkonen Kemistä.
Uudella Dualizm-levyllä Hulkkosen huumori on piilotettu aiempaa syvemmälle. Tyylikkäästä, melankolisesta ja hivenen elitistisestä instrumentaalihousesta tunnettu Hulkkonen rikkoo nyt rohkeasti genrerajoja ja tuo musiikkiinsa täysin uusia lähestymistapoja. Vaikutteita on haettu myös kaukaa elektronisen musiikin ulkopuolelta ja Hulkkosen elektronisen musiikin tilasta potema huoli purkautuu Dualizmin tummavireisyytenä.
Dualizm kielii nuoruusvaikutteistakin
Kaksijakoisen Dualizmin alkupuoli sukeltaa rauhallisessa tempossa abstraktiin äänimaailmaan ja kokeellisiin kappalerakenteisin. Levy on myös Hulkkosen avoin rakkaudentunnustus nuoruutensa musiikillisille vaikutteille, Pet Shop Boysille, Ultravoxille ja muulle syntikkapopille.
"Nyt oli hyvä hetki päästää ne vaikutteet enemmän läpi. Ainahan musiikkini lähtökohta on ollut 1980-luvun elektronien pop, house ja tekno, mutta nyt niiden keskinäiset voimasuhteet on käännetty ympäri", myöntää Hulkkonen.
Levyn 1980-hengessä rullaava täsmähitti Lo Fiction on helpointa ja tarttuvinta Hulkkosta koskaan. Dislocated-raidan tahallisen tönkön robofunkin kruunaa vierailullaan entinen Ultravox-solisti John Foxx.
"Tietääkseni ensimmäinen kerta, kun hän laulaa jonkun muun kuin itsensä kirjoittamia vokaaleja. Ehkä Foxx arvostaa sitä, olen dj-keikoillani soittanut hänen vanhaa materiaaliaan ja pitänyt siten hänen musiikkiaan elossa."