EU:n huippukokous pystyi sentään tekemään päätöksiä. Kriisimaille tehtiin myönnytyksiä, mutta vastapainoksi unionin pankkivalvonta keskitetään EKP:lle.
Euroopan unionin johtajat olivat Brysselissä ties monennessako kriisihuippukokouksessaan. Sen oli pakko tuottaa konkreettisia päätöksiä vakuuttaakseen markkinat ja kääntääkseen kriisimaiden hälyttäviä korkotasoja alas. Markkinat ottivat päätökset hyvin vastaan, ainakin perjantaina.
Huippukokous kyllä teki päätöksiä, mutta eriskummallisten vaiheiden jälkeen. Kokousta jouduttiin jatkamaan perjantaina, kun tuli epäselvyyttä, mitä olikaan sovittu edellisyönä. Omituinen näytelmä oli sekin, kun vielä muutama päivä sitten 120 miljardin euron kasvupakettia vaatineet Espanja ja Italia eivät hyväksyneet sitä ennen kuin muut helpottivat niiden mahdollisuuksia saada apua EU:n hätäkassoista. Ne saivat tahtonsa läpi.
Tähän asti ollut voimassa linja, että Espanjan kriisipankeille annettaisiin hätäapua vain valtion kautta. Siten apu lisäisi valtion velkataakkaa. Nyt EU-johtajat päättivät, että Espanjan pankkeja voidaan pääomittaa suoraan EU:n tulevasta pysyvästä vakausrahastosta. Näyttää siltä, että velanantajien asema ensisijaisena velkojana säilyy.
Myös Italia sai lypsetyksi myönnytyksiä. Hätäapua joutuvat euromaat eivät vastedes joudu yhtä tiukkaan, ja nöyryyttävään, valvontaliekaan kuin Kreikka. Onkin todennäköistä, että Italiasta tulee Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Kyproksen jälkeen pian kuudes eurojäsen, joka hakee kriisiapua.
Päätökset merkitsevät sitä, että Saksan johtamat tiukan talouskurin maat antoivat yllättävänkin paljon periksi. Taipuminen voi johtua pelosta, että tuloksettomuus olisi vain lisännyt markkinalevottomuutta ja että Espanja ja Italia olisivat joutuneet nopeasti entistäkin syvempään kurimukseen. Lisäksi etenkin Italian hallitus olisi joutunut kovaan sisäpoliittiseen helteeseen ilman konkreettisia myönnytyksiä huippukokoukselta.
Hätäkassa ei aukea Espanjalle kuitenkaan heti. Euroalueen hyväkuntoiset Saksa, Suomi ja Hollanti saivat läpi äsken tehdyn esityksen pankkivalvonnan keskittämisestä ennen vuoden loppua Euroopan keskuspankin näppeihin. Kriisipankkien suora rahoitus voi alkaa vasta sen jälkeen.
Pankkivalvonnan keskittäminen on suurin muutos euroalueeseen perustamisensa jälkeen. Valvontaelin olisi pankkeja siellä täällä sormien läpi katsoneiden kansallisten pankkivalvojien yläpuolella. Myös talletusturvasta vastaavan valvontaelimen perustaminen on konkreettinen askel kohti pankkiunionia.
Päätökset herättävät varmasti kiivasta sisäpoliittista väittelyä etenkin Saksassa, Suomessa ja Hollannissa. Saksa teki melkoisen lehmänkäännöksen taipuessaan siihen, että EU:n kriisirahastosta voidaan antaa lyhytaikaista apua kriisimaille. Käännöstä selittää se, että Saksa ja muut kolmen A:n maat ovat vaatineet juuri yhteisen pankkivalvonnan kaltaisia toimia hintana pika-avusta.
Suomessa oppositio vaati jo eduskuntaa koolle ja syytti Kataista valtuuksiensa ylittämisestä. Ensin on kuitenkin syytä tutkia tarkasti huippukokouksen päätökset.