Hyvä lukija, käännä katseesi kohti jalkojasi. Mitä näet? Jos et vielä mitään, ota sukat pois ja nosta jalat kunnolla näkyville, vaikka syliin asti. Miten siellä voidaan? Onko kovettumia, hiertymiä, rakkuloita tai punotusta? Entä kipuja? Harmittavan moni meistä nyökyttelee.
Suomalaisten jalat voivat nimittäin huonosti. Näin sanoo Suomen jalkojenhoitaja- ja jalkaterapeuttiliiton sihteeri Meri Vikstedt.
"Ongelma on siinä, ettei ongelmia huomata. Monen mielestä on normaalia, että jalat ovat kipeät. Se on hyvin huolestuttavaa",Vikstedt kertoo. Jalkaterapeuttina Helsingissä työskentelevä Vikstedt on luennoinut aiheesta ja perehtynyt alan tutkimuksiin.
Suomalaisilla työpaikoilla teetettyjen tutkimusten mukaan seisomatyöläisistä vähintään puolet kärsii jalkakivuista ja liian moni kulkee epäsopivissa jalkineissa. Huonot kengät onkin jalkavaivojen suurin syy. Ahtaissa jalkineissa alaraajojen lihasvoima kehittyy epätasapainoisesti, mikä aiheuttaa kuormitusmuutoksia ja virheasentoja.
Oululainen jalkaterapeutti Tarja Malinen sanoo, että me osaamme kyllä huolehtia jaloistamme, kunhan vain tiedämme, kuinka. Ongelmien syy saattaakin piillä väärissä hoitotavoissa. Jalkojen liottaminen ja raspaaminen kuuluvat monen naisen kauneudenhoitorutiineihin, vaikka ne ovat alan ammattilaisten kieltolistalla.
Liottaminen tekee jaloille hallaa, sillä se irrottaa ihoa suojaavan rasvakerroksen. "Korkeintaan kerran viikossa ja enintään viisi minuuttia kerrallaan", Tarja Malinen neuvoo. "Liotusveden pitää olla kädenlämpöistä ja pesuaineen nestemäistä, sillä kuuma vesi ja kidemäinen aine kuivattavat ihoa."
Lionneiden jalkojen raspaaminen on erityisen haitallista. "Liotuksessa jalat pehmenevät, jolloin ihoa raspaa helposti liikaa. Iho puolustautuu paksuuntumalla, joten kovettumien raspaaminen aiheuttaa oravanpyörän", Meri Vikstedt huomauttaa.
Raspaamisen sijaan jalkaterapeutit kehottavat rasvaamaan jalkoja. Perusrasva vahvistaa tervettäkin hipiää. Nuorilla naisilla ulkonäkö ajaa usein terveyden ohi, sillä monet heistä kärsivät mieluummin korkokengissä ja pikkuballerinoissa kuin huolehtivat jalkojen hyvinvoinnista. Jalkoihin suhtaudutaan nykyään kuitenkin huomattavasti terveellisemmin kuin vuosia sitten.
Jalkojenhoitaja Raija Marjakangas on nähnyt asennemuutoksen työssään. "Olen työskennellyt julkisella sektorilla yli 25 vuotta, joista ensimmäiset kymmenen oli pioneerityötä. Ihmisten käsitys jalkojenhoidosta oli tuolloin kauneuteen liittyvää turhamaisuutta, mutta nykyään se mielletään osaksi terveydenhoitoa."
Marjakangas työskentelee Oysin diabetesjalkapoliklinikassa, jossa hoidetaan diabeetikoiden jalkaongelmia.
Huonosta sokeritasapainosta kärsivien diabeetikoiden jalkoihin voi kehittyä verenkierto- ja tuntohäiriöitä, jotka tekevät ihosta herkemmin haavautuvan ja hitaammin parantuvan. "Diabeetikoilla hyvä sokeritasapaino ja tupakoimattomuus ovat - asianmukaisten jalkineiden lisäksi - tärkeimpiä tekijöitä jalkojen hyvinvoinnin kannalta", diabetesvastuulääkäri Tapani Ebeling toteaa.
Diabeetikoiden lisäksi jalkavaivat ovat yleisiä nivelreumaa sairastavilla. Reumaatikoilla nivelmuutokset ja -tulehdukset aiheuttavat jaloissa virheasentoja, esimerkiksi vaivaisenluita ja vasaravarpaita. "Virheasennot muuttavat jalan kuormitusta, mistä saattaa aiheutua iho-ongelmia, kuten kovettumia ja känsiä", Raija Marjakangas sanoo.
Ammattilaisten mukaan jalkojen kotihoito ei vaadi suuria ponnistuksia. Sopivat, riittävän leveälestiset ja matalakorkoiset kengät estävät monen jalkavaivan syntymisen. "Kuormittavia jalkineita, kuten korkokenkiä, tulisi käyttää vain satunnaisesti", Tapani Ebeling ohjeistaa. "Jalan muovautuvuus on hyvä, minkä vuoksi esimerkiksi lapsen kampurajalka on usein hoidettavissa kipsauksella. Samasta syystä jalka voi kuitenkin myös vaurioitua huonoissa jalkineissa."