Ostoksilla käynti ja muu asiointi keskittyy maakuntien keskuksiin, osoittaa Pirkanmaan liiton tekemä asiointi- ja vaikutusaluetutkimus.
Pirkanmaallakin Tampereen palvelut keräävät nyt asiakkaita selvästi suuremmalta alueelta kuin kymmenkunta vuotta sitten.
Keskittymiskehitystä vastaan sinnittelevät maakuntien rajamailla sijaitsevat isohkot taajamat. Pirkanmaan reunamilla mm. Vammala ja Keski-Suomen puolella sijaitseva Jämsä ovat säilyneet suhteellisen voimakkaina asiointikeskuksina.
Erikoisliikkeet saattavat kerätä asiakkaita koko maasta. Esimerkiksi Töysässä Etelä-Pohjanmaalla toimiva halpatavarakauppa houkuttelee ostajia Pirkanmaaltakin.
Tutkimuksen pohjana ovat Suomen Gallupin vuonna 1999 tekemän valtakunnallisen asiointikyselyn tiedot. Pirkanmaalla tehty selvitys on tiettävästi ensimmäinen tämän aineiston perusteella tehty maakuntatason selvitys.
Valtakunnallisesta aineistosta otettiin selvitykseen 58 kunnan tiedot. Mukaan tulivat Pirkanmaan kunnat ja maakuntaan rajoittuvat kunnat. Haastattelutietoja kertyi 5 770 henkilöltä.
Vertailu vuonna 1991 tehtyyn vastaavaan kyselyyn kertoo, että Tampereen vaikutusalue on laajentunut selvästi 1990-luvulla. Vuosikymmenen alussa Tampere oli ensisijainen keskus vain tamperelaisille.
Nyt Tampere koetaan tärkeimpänä asiointikeskuksena myös Kangasalla, Kuhmalahdella, Kurussa, Lempäälässä, Längelmäellä, Pirkkalassa, Pälkäneellä, Sahalahdella, Vesilahdella, Viialassa, Viljakkalassa ja Ylöjärvellä.
Asiointi- ja työssäkäyntitietojen valossa Pirkanmaan vaikutusalue on vahvistunut viime vuosina. 1990-luvun maakunnallinen vaikutusalue on levittäytynyt maakunnan rajojen ulkopuolelle erityisesti lounaassa ja lännessä.
Maakunnan vaikutusalueen muutos johtuu paljolti siitä, että Tampereen asema valtakunnanosakeskuksena on vahvistunut.