Bagdad Irakin väliaikainen hallitus näyttää olevan rakentamassa maasta pikemminkin poliisivaltiota kuin demokratiaa, arvioivat asiantuntijat sen jälkeen kun uusi turvallisuuslaki astui maassa voimaan. Toiset puolestaan katsovat, etteivät ihmisoikeudet voi toteutua, ellei maata ensin saada turvalliseksi.
Yhdysvallat halusi tehdä Irakista demokratian rakentamisen malliesimerkin Lähi-idässä. Kuitenkin pääministeri Ijad Allawin ensimmäinen veto oli taata itselleen erityisvaltuudet, esimerkiksi oikeuden asettaa ulkonaliikkumiskieltoja ja muita liikkumisrajoituksia, Yhdysvaltain miehityksen aikana puhjenneen kapinan kukistamiseksi.
- Amerikkalaiset sanovat aina yhtä asiaa ja tekevät toista, sanoo ihmisoikeuskysymyksiin erikoistunut irakilaisasianajaja Nizar al-Samarrai. - He lupasivat tehdä Irakista demokratian keskuksen, mutta sitten ilmoitetaankin samanlaisista poikkeustoimista (joita on nähty ennenkin).
- En kykene löytämään mitään demokratiaa tässä laissa, pikemminkin uskon että se tekee demokratian kehittämisen vaikeammaksi, asianajaja jatkoi.
Uusi laki antaa Allawille oikeuden julistaa poikkeustila mille tahansa alueelle, missä ihmiset tuntevat elämänsä uhatuksi hallitusta vastaan käydyn kapinan vuoksi. Poikkeustila ei saa kestää yli 60 päivää ja se pitäisi perua heti kun vaara on ohi.
Pääministeri voi antaa pidätysmääräyksiä, rajoittaa ulkomaalaisten liikkumista, avata epäiltyjen postia ja salakuunnella heitä sekä kieltää poliittisia ryhmiä ja mielenosoituksia.
Niin tärkeää kuin turvallisuus on, sen varmistaminen ei saa tapahtua yksilön oikeuksien kustannuksella, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin edustaja Sarah Leah Whitson.
- Emme tue mitään lakia, joka loukkaa ihmisoikeuksia, kuten liikkumisvapauksia, hän jatkaa.
Väkivallan
loputtava ensin
Irakin demokratiainstituutin puheenjohtaja, liberaalin al-Ahali-lehden päätoimittaja Hussain Sinjari ei ole aivan samaa mieltä turvallisuuslain tuhoisuudesta. Hänen mukaansa demokratia ei voi toteutua ennen kuin väkivaltaisuudet saadaan loppumaan.
Kun Sinjarilta kysyy, alkaako laissa olla yhtäläisyyksiä Saddam Husseinin ajan diktatuuriin, hän vastaa:
- Vanhalla hallinnolla ei ollut mitään suunnitelmia vapauden tai demokratian rakentamisen suhteen. Meidän uudella hallituksellamme on sellainen suunnitelma, ja se tähtää vapaaseen yhteiskuntaan yksilönvapauksineen.
Myös Britannian vastikään avatun Bagdadin-lähetystön kakkosmiehen Christopher Segarin mukaan erityisvaltuudet olivat tässä vaiheessa tarpeen. Irak pitää rauhoittaa, jotta voidaan edetä kohti vaaleja ja niiden myötä kohti demokraattista ja avointa yhteiskuntaa, hän sanoo.