Suomeen pitäisi kansanedustaja Sampsa Katajan (kok.) mielestä saada kansallinen sitova järjestelmä, joka estäisi valtion velkaa nousemasta yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä valtionvarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajan ehdottama velkajarru ei kuitenkaan kerää kannatusta asiantuntijoilta.
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen talous- ja eläkeasioista vastaavan johtajan Jaakko Kianderin mukaan ehdotonta rajaa valtion velkaantumiselle ei pitäisi asettaa, koska joissakin olosuhteissa valitusta tiestä voi olla järkevää poiketa.
- Jos rajaa ei noudateta, se ei ole uskottava sen jälkeen. Kun suhdannevaihtelut ovat jyrkkiä, velkajarru on ongelmallinen, Kiander sanoo.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas ei näe tarvetta uusille kansallisille säännöille.
- Budjettikurisääntöjä on EU-tasolla talouskriisin myötä kasvatettu. Voi puhua sääntöviidakosta ja osittain päällekkäisistä säännöistä.
Ilmakunnaan mukaan EU-tasolla kannattaisi pohtia sääntöviidakon järkeistämistä. Ilmakunnas ei pidä bruttovelkaa ainoana mahdollisena mittarina, sillä se ei ota huomioon esimerkiksi Suomen julkisen talouden mittavaa omaisuutta.
Sveitsissä on velkajarru
Kataja vertaa Suomen tilannetta Sveitsiin, jossa valtion velkaantumiselle asetettiin velkajarrulla katto 2000-luvun alussa. Kianderin mukaan Suomea ja Sveitsiä ei voi suoraan vertailla, sillä Sveitsillä on oman keskuspankin ja rahan ansiosta enemmän vaihtoehtoja.
Sveitsin menokatto pakottaa valtiontalouden ylijäämäiseksi noususuhdanteissa. Tavoitteena on pitää velkasuhde vakiona pitkällä aikavälillä.
Katajan mukaan suomalaista velkajarrua ei kuitenkaan suoraan pitäisi kopioida mistään muualta. Hänen mukaansa pitäisi pohtia, miten velkajarrun käyttöönotto vuonna 1999 Suomen liittyessä euroon olisi vaikuttanut. Kianderin mukaan velkajarru ei olisi auttanut Suomessa esimerkiksi 90-luvulla.
- Nousukauden aikana velkaantuminen alentui itsestään ja kriisi oli niin paha, että velkajarrua ei olisi pystytty noudattamaan. Se olisi tuottanut ongelmia, Kiander sanoo.