Hallituksen linjaus päivähoito-oikeuden rajaamiseksi on saanut paljon kritiikkiä. Asiantuntijat näkevät päivähoidon uudistuksessa vaaran, että lasten mahdollisuus saada ammattilaisten tarjoamaa varhaiskasvatusta heikkenee. Kaikkien mielestä tuon varhaiskasvatuksen ei kuitenkaan tarvitse olla lapsen kokopäivähoitoa päiväkodissa.
Lakiesityksen mukaan päivähoito-oikeus muuttuisi osapäiväiseksi niillä lapsilla, joiden isä tai äiti hoitaa nuorempaa sisarusta kotona erilaisilla perhevapailla ja -etuuksilla. Lainmuutos koskisi arviolta 6 000 lasta.
Vääntö subjektiivisen päivähoidon rajoittamisesta on kestänyt hallituksessa odotettua pitempään. Asiaa on pohtinut opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun (sd.) vetämä sivistyspoliittinen ministerityöryhmä.
Se jatkoi asian käsittelyä illalla eduskunnassa, mutta ei tehnyt mitään päätöksiä. Asia jäi hallitusryhmien puheenjohtajien sovittavaksi.
"Aikuislähtöistä ajattelua"
Järjestöjohtaja Milla Kalliomaa Mannerheimin Lastensuojeluliitosta ruotii lakiesitystä ankarasti. Hänen mukaansa se heijastaa aikuis- ja talouselämälähtöistä ajattelua eikä lapsen etua.
– Siinä ei myöskään puhuta, kuinka laajaa osapäivähoito olisi eikä oteta kantaa ryhmäkokoihin.
Kalliomaa kritisoi lakien valmistelua hajanaiseksi ja sirpaleiseksi. Hänestä esitys myös jättää auki lain vaikutukset.
– Jokainen lapsi hyötyy pedagogisesta varhaiskasvatuksesta, Kalliomaa summaa.
Hänen mukaansa päivähoito ei kuitenkaan ole tarkoitettu vanhemmuuden tukemiseksi, jonka pitää perustua muihin keinoihin.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvostellut uudistusta. Yhtenä huolena on, että kun pää saadaan auki, jatkossa palveluiden saamiselle tulee uusia ehtoja. Se asettaisi perheet ja lapset erilaiseen asemaan.
– Lähtökohtana pitäisi olla, että oikeuksia päivähoitoon ei kavenneta vaan varhaiskasvatus laajennetaan lapsen oikeudeksi. Perheen tilanteen ja tarpeen mukaan neuvoteltaisiin, mikä hoidon muoto ja pituus on. Tavallaan näin tehdään tälläkin hetkellä. Siksi lakimuutos tuntuu turhalta, arvioi erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen THL:stä.
Säästöjä lasten kustannuksella?
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta huomauttaa, että kysymys päivähoidon rajaamisesta on liian moniselitteinen yhdellä sanalla vastattavaksi.
– Ymmärrän perusteluja subjektiivisen hoito-oikeuden poistamisesta. Näen siinä kuitenkin vaaran, että kunnat lähtevät säästämään päivähoidosta, eikä paikkaa olekaan tarjolla sitä tarvitseville.
Keltikangas-Järvisen mukaan keskustelussa sotketaan päivähoito ja varhaiskasvatus. Hänen mukaansa myös kotihoidon valinneiden perheiden lapsille pitäisi turvata oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen ei pitäisi edellyttää kokopäiväistä paikkaa päiväkodissa, vaan lapset voisivat tulla päiväkotiin myös osaksi päivää.
Jotkut vanhemmat pitävät lapsensa päiväkodissa perhevapaiden aikana, jotta tämä ei menettäisi hoitopaikkaansa.
– Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, jotka pitäisi ratkaista yhteisillä poliittisilla päätöksillä. Mitä enemmän mennään kuntakohtaisiin ratkaisuihin, sitä suurempia ongelmia voi seurata. Vanhempien pitäisi voida luottaa siihen, että lapsi saa palata tuttuun paikkaan lähelle kotia.