Helsinki
Dopingrangaistuksista päättäminen saattaa siirtyä Suomessakin riippumattomalle asiantuntijaelimelle. Maailman antidopingneuvosto Wada on uusimassa maailmanlaajuista dopingsäännöstöään, ja siihen liittyen dopingrikkomusten rangaistusten kirjo on laajenemassa. Jotta kirjo pysyisi hallinnassa, rangaistuksista päättäminen saattaa siirtyä lajiliitoilta riippumattomille asiantuntijoille.
- Keskustelu aiheesta on heitetty ilmaan. Ruotsissa dopingrangaistukset päättävä asiantuntijaelin aloittaa heinäkuun alussa, sanoo Juha Viertola, Suomen antidopingtoimikunnan väistyvä pääsihteeri.
Viertola siirtyy kesälomien jälkeen SLU-talossa kerroksesta toiseen, sillä hän aloittaa Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n yhteysjohtajana elokuun alussa. ADT:n pääsihteerinä hän on toiminut vuoden 2002 elokuusta.
Viertolan mukaan dopingrikkomusasioiden käsittelystä on tulossa koko ajan juridisesti monimutkaisempaa. Seuraamusvaihtoehtojen lisääntyminen vaatii aiempaa enemmän oikeudellista harkintaa ja kansainvälisen oikeuskäytännön tuntemusta. Tämä luo lajiliitoissa sellaista henkeä, että ne halunnevat rangaistusten langettamisen pois itseltään.
- Suuntaus on muutenkin sellainen, että lajiliitot eivät juuri rahoita testausta, vaan ADT toteuttaa kansallisen testauksen riippumattomasti ja itsenäisesti, Viertola kuvaa.
Lajiliittojen antidopingtoiminnan pääpainona pitäisi Viertolan mukaan olla koulutus ja valistus.
Jos rangaistuksista päättäisi riippumaton asiantuntijaelin, ADT:n roolina dopingtapauksissa olisi testaaminen, tutkiminen ja syyllisyyden toteaminen. Käytännössä siis asian ajaminen asiantuntijaelimen käsittelyssä. Tämä työnjako miellyttäisi juristi Viertolaa.
Lajiliitot saisi sitoutumaan valistukseen, viestintään ja koulutukseen dopingsertifikaatilla, jota Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen esitti viime talvena. Idea on edennyt, ja syksyllä sen pohjalta alkaa pari pilottiprojektia.
- Niillä haetaan minimikriteerejä, joilla liitto voisi saada sertifikaatin, Viertola sanoo. Niemisen idean mukaan sertifikaatti voisi olla osatekijä esimerkiksi lajiliittojen valtionavun määräytymisessä.
Törkeämmistä rikkomuksista neljä vuotta pannaa
Viertola on seurannut tiiviisti Wadan säännöstön uusimista ja ollut linjaamassa Suomen näkökantoja aiheesta. Säännöstö, Wada-koodi, hyväksytään marraskuussa Madridissa pidettävässä kokouksessa. Se astunee voimaan Pekingin 2008 olympialaisiin mennessä tai viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä.
Jos säännöstön luonnoksista voi lukea osviittaa, dopingrikkomusten rangaistusasteikko anabolisia steroideja lievemmissä aineissa liikkuu jatkossa varoituksesta kahden vuoden kilpailukieltoon.
Kovista dopingaineista, esimerkiksi anabolisista steroideista, kiinni jäänyt urheilija saa pääsääntöisesti nykyiseen tapaan kahden vuoden kilpailukiellon. Jos tapaukseen liittyy tekijöitä, jotka lisäävät dopingrikkomuksen törkeyttä, urheilija voisi saada nykyistä tiukemman rangaistuksen, jopa neljän vuoden kilpailukiellon.
Perusteita kovennetulle seuraamukselle voisivat olla esimerkiksi dopingrikkomuksen erityinen suunnitelmallisuus tai teon liittyminen laajaan "salaliittomaiseen" dopingrikkomukseen.
Joissakin piireissä haikaillaan elinikäisen kilpailukiellon perään, mutta se on oikeudellisesti liian kiperä pala. Ammatikseen urheilevaa ei niin vain voi laittaa ammatinharjoittamiskieltoon loppuiäkseen.
Olinpaikkarekisterit tarkentuvat
Uudistuva Wada-koodi on nykyistä säännöstöä jonkin verran yksityiskohtaisempi. Se muun muassa määrittää urheilijan erittäin tarkkaan. Määritelmä auttaa päättämään, keiltä antidopingvalvonta kaipaa esimerkiksi olinpaikkatietojen päivittämistä.
- Pohjoismaissa testauksen piirissä ovat kaikki kilpaurheilijat, mutta isoissa urheilumaissa testaus kohdistetaan lähinnä olympiaurheilijoihin, Viertola kertoo.
On mahdollista, että urheilun huippujen on jatkossa pystyttävä nimeämään päivittäin yksi tunti, jona he ovat tavoitettavissa. Näin testaajat löytävät paikalle.
- Soveltuvatko samat systeemit kaikille urheilijoille? Miten esimerkiksi sivutoimiset urheilijat pystyvät sitoutumaan olinpaikkatietojen vaatimukseen, Viertola miettii.
Olinpaikkatietorekisterin laajeneminen tietää Suomessakin lisää työtä antidopingtoimikunnalle. ADT joutuu pohtimaan tilannetta yhdessä resursseista vastaavan opetusministeriön kanssa. ADT saattaakin jatkossa joutua supistamaan joitakin toimintojaan. Esimerkiksi negatiivisten testitulosten kertomista urheilijalle ollaan jo lopettamassa.
- Voi ajatella niin, että eihän urheilijan tarvitse odottaa testitulosta, jos hänellä ei ole mitään pelättävää testituloksen suhteen. ADT ottaa kyllä yhteyttä, jos testissä on ongelmia, Viertola naurahtaa.