Seppälä sulkee 14 myymälää ja aloittaa yt-neuvottelut, uutisoi Iltalehti loppiaisena. 27 tavarataloa omistava Hong Kong -ketju on maksuvaikeuksissa, kertoi Taloussanomat viime viikolla. Tavarataloyhtiö Anttila puolestaan asetettiin konkurssiin viime heinäkuussa.
Onko nimekkäiden kauppaketjujen vaikeuksille olemassa yhteistä nimittäjää? Kaupan liitto ry:n toimitusjohtaja Juhani Pekkala ei halua kommentoida jäsenyritystensä tilanteita, mutta suostuu kommentoimaan kaupan alan kohtaamia vaikeuksia yleisellä tasolla.
– Se, mikä kauppaa muuttaa voimakkaasti, on verkkokauppa ja ulkomaisen verkkokaupan paine, hän sanoo.
Miten verkkokauppa sitten vaikeuttaa kauppaketjujen toimintaa, riippuu Pekkalan mukaan kaupan toimialasta. Toisaalta hän katsoo myös, että vähäinen ostovoiman kasvu selittää vaikeuksia.
Kolmanneksi erilaiset muutokset alalla kertovat Pekkalan mielestä siitä, että kilpailu toimii.
– Samalla, kun jotkut menettävät, jotkut kasvavat, hän sanoo.
Myös Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto pitää verkkokauppaa yhtenä selityksenä kaupan vaikeuksille.
– Kuluttajat nimenomaan käyttötavarapuolella ovat enemmän ja enemmän siirtyneet käyttämään nettikauppaa. Siellähän se tarjonta on täysin vapaata ja kilpailu globaalia, Luoto sanoo.
”Maailman tarjonta käsillä”
Sekä Seppälän, Hong Kong -tavaratalojen kuin konkurssiin asetetun Anttilankin kaupan alueille on viime vuosina tullut paljon uusia kilpailijoita, jotka ovat terävöittäneet tarjontaansa näitä kolmea selkeämmin. Näin arvioi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen professori Lasse Mitronen.
Kyse on hänen mukaansa siitä, että konseptin, kohderyhmän ja brändin määritys ovat jääneet niin Anttilalla, Seppälällä kuin Hong Kongillakin epäselviksi.
Seppälä ei Mitrosen mukaan oikein ole tiennyt, kenelle se myy vaatteitaan. Hong Kong on hänen mielestään jäänyt edullisia hintakuvia myyvien toimijoiden jalkoihin. Kilpailijoina sillä on esimerkiksi osittain samalla alueella toimiva Motonet ja toisaalta Tokmanni, joka on Mitrosen mukaan terävöittänyt omaa kuvaansa.
Anttilan konkurssiin taas vaikutti keskeisesti verkkokauppa, Mitronen katsoo.
– Ihmisillä on nyt yhtäkkiä maailman tarjonta käsillä. Silloin, jos näillä liikkeillä ei ole selkää profiilia, asiakaslupausta eikä ylivoimaista verkkokauppaa, ongelmat tulevat heti päälle.
Nopeat yhteydet kilpailuetuna
Kaupan perinteinen logiikka lähtee siitä, että on kivijalkamyymälä, johon on ostettu tuotteita jopa vuosia etukäteen. Kun tavara on myymälän omassa varastossa, siitä pitäisi päästä eroon, Mitronen kuvaa.
Hänen mukaansa verkkokaupassa sykli on perinteistä kauppaa nopeampi, sillä verkkokauppa tukeutuu enemmän tavarantoimittajiin.
– Kun ne [verkkokauppiaat] näkevät, mitä asiakkaat kysyvät, vasta sitten lähdetään ostamaan tavaroita, Mitronen sanoo.
Lisäksi monien verkkokauppojen tavarantoimittajayhteydet ovat laajempia kuin niin sanotuilla perinteisillä kaupoilla, ja tästä syystä ne saavat paremman tarjonnan verkkoon.
– Nopeimmillaan ne [verkkokaupat] pistävät [tuotteet] päivässä–kahdessa tulemaan jo asiakkaalle. Perinteisillä kaupoilla saattaa mennä tähän viikko, kaksi tai kolme, Mitronen sanoo.