Ympäristöoikeuden professori Vesa Majamaa Helsingin yliopistosta arvioi, ettei Stora Enson sellutehtaan pakkolunastus onnistu Kemijärvellä kaupungin kaavailemalla tavalla. Majamaa totesi STT:n haastattelussa tiistaina, että Kemijärven kaupunki haluaa ilmeisesti tuoda hätänsä kaikilla mahdollisilla tavoilla esille.
Viimeisin käänne Kemijärven kaavailuissa Stora Enson sellutehtaan pakkolunastamiseksi saatiin tiistaina illalla, kun kaupunginhallitus päätti ehdottaa, että lunastusesitys tehdään ympäristöministeriön sijaan valtioneuvostolle.
Julkisuudessa aiemmin olleiden tietojen mukaan kaupunginhallitus nojaisi nimenomaan maankäyttö- ja rakennuslakiin. Illalla kaupunginjohtaja Timo E. Korva kertoi STT:lle, että pääpaino on kuitenkin toisaalla eli lunastuslaissa. Yleisen pakkolunastuslain mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii.
Professori Majamaa katsoo, ettei yleinen tarve tarkoita mainitunkaltaista tilannetta.
-- Ei lunastuslain säännös mahdollista tätä lunastusta ensinkään, Majamaa arvioi.
Hänen mukaansa molemmissa kohdin on kysymys samasta asiasta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa yleinen tarve vain täsmentyy siitä, mitä se on lunastuslaissa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 99. pykälän ensimmäisessä momentissa todetaan, että "asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten."
Mainittu lainkohta, jota aiemmin uutisoitiin Kemijärvellä ajateltavan, ei Majamaan mukaan sovi sellutehtaaseen vaan tarkoittaa toisenlaisia tilanteita.
-- Se tarkoittaa maan hankintaa, jos kunnassa ei ole maata riittävästi tai kohtuullisin ehdoin asuntotuotantoon tai muuhun rakentamiseen. Ja tässä ei ole siitä kysymys.
-- Eikä tässä ole kysymys kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten hankittavasta maasta, vaan maankäyttö- ja rakennuslain säännökset sulkeutuvat aivan selvästi pois.