Presidentti Sauli Niinistön ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaaminen luo eväitä Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
Kriisiytyvässä Euroopassa kaivataan välittäjiä, ja Suomen roolille keskusteluyhteyden avaajana löytyy Aaltolan mukaan ymmärrystä. Samaa totesi myös presidentti Niinistö tiedotustilaisuudessaan.
Silti tapaamiseen liittyy riskejä.
- On aina riskejä joutua pelinappulaksi konfliktin yhteydessä. Venäjä on harjoittanut politiikkaa, jossa pyritään hajottamaan EU:n yhtenäisyyttä ja tuottamaan päättämättömyyttä maiden kesken, Aaltola sanoo.
Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisella halutaan osoittaa, että Ukrainan kriisin takia kaikki suhteet eivät suinkaan ole poikki, arvioi Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen.
- Tapaaminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että halutaan viestittää, että on pitkiä ulkopolitiikan linjoja ja hyviä suhteita, joita ei ole tarkoituskaan vaarantaa, Kivinen sanoo.
Kivisen mukaan Sauli Niinistön ja Vladimir Putinin keskustelujen aiheena ovat todennäköisesti kahdenväliset suhteet, mutta tuskin suoraan pakotteet.
- Voidaan myös toivoa, että tapaamisella olisi Ukrainan kriisin kannalta rauhoittavaa merkitystä. Eli että Venäjän tulkinta kriisistä rauhoittuu ja tasapainottuu, kun nähdään, että hyvät kahdenväliset suhteet jatkuvat. Niiden varassa tulevaisuutta kuitenkin pitää rakentaa.
- Perustavin asia on se, että Venäjä on tuossa meidän vieressämme pysyvästi, eli meidän ulkopolitiikkamme ei voi perustua minkään yksittäisen kriisin logiikkaan.