Politiikan asiantuntija ja Lännen Median kolumnisti Jussi Lähde pitää presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta hyvin poikkeuksellisena.
Lähde sanoo, että ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin presidentti-instituutio astuu selvästi pääministerin tontille, johtamaan maata edestä.
– Kun hallituksilla ja pääministerillä ei ole ollut osoittaa aikaansaannoksia, niin silloin on luonnollista, että tasavallan presidentin arvo ja arvovalta nousevat valtiosäännössä määritellyn yli. Ja niin on nyt käynyt.
– Kun presidentti toteaa, että taloudessa jälkiä on vuosien mittaan peitelty, niin kyllähän siinä on kyse siitä, että hallitusta ojennetaan. Ei enää takarivistä vaan niin, että Niinistö on astunut eturiviin johtamaan maata. Niinistö nosti puheessaan esiin ”Liisan listan”, joka oli silloisen demarien varapuheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren leikkausesitys valtion menoihin. Jaakonsaari sai tuolloin paljon kritiikkiä omiltaan, kun demarit oppositiopuolueena esitti hallituksen linjaa myötäileviä ehdotuksia.
– Jos ajatellaan Liisan listan esille nostoa, niin silloin ollaan suomalaisen politiikan toiminnan ytimessä. Siinä jos missä Niinistö otti suomalaisen poliittisen järjestelmän toimimattomuuteen hyvin vahvan ja voimakkaan kannan.
Lähteen mukaan hallitukset ja niiden toimintakyky ovat olleet niin huonoja, ettei hän usko kenenkään pahastuvan Niinistön aktiivisuudesta sisäpolitiikassa. Samalla hän arvioi, että vahvan presidentin arvo yhteiskunnan johtajana on jälleen opittu ymmärtämään.
– Kyllähän tämä koko vuosi on merkinnyt sitä, että kaikki keskustelu presidentti-instituution tarpeesta on hävinnyt. Eihän meillä presidentti-instituution lakkauttamisesta ole puhuttu enää viimeisen vuoden aikana, eikä tulla puhumaan tämän jälkeen varmaan vuosikymmeniin. Niinistö otti puheessaan myös voimakkaasti kantaa maanpuolustukseen ja korosti EU:n merkitystä puolustusyhteisönä. Niinistö linjasi, että Suomi voi hakea Naton jäsenyyttä silloin kuin haluaa. Aiemmin Nato-kannanotoissa on mainittu, että puolustusliittoon voisi hakea vain hyvän sään aikana.
– Sen voi kokea pieneksi ohjeeksi hallitusohjelman kirjoittajille siitä, että tulevassa hallitusohjelmassa Nato-jäsenyyttä ei suljeta pois kyseiseltä hallituskaudelta.