Kansanterveyslaitoksen influenssalaboratorion johtaja Reijo Pyhälä on hyvin toiveikas sen suhteen, ettei Kaakkois-Aasiassa puhjennut lintuinfluenssa kehity ihmisiä vaivaavaksi epidemiaksi. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että sairastuneet siipikarjat tuhotaan pikaisesti ja asiantuntevasti.
Pyhälän mukaan kaikki viittaa siihen, että tähän mennessä tartunnan saaneet ovat saaneet viruksia suoraan sairastuneista eläimistä. Syynä kyseisten ihmisten sairastumiseen ei ole Pyhälän mukaan ollut viruksen muuntuminen vaan taudinaiheuttajien massiivinen määrä, joka on joutunut käsien kautta hengitysteihin.
- Ison virusmäärän paineessa tartunta on päässyt tapahtumaan ja pieni joukko viruksia on sittenkin päässyt solujen sisälle ja pystynyt siellä käynnistämään lisääntymisensä, mikä johtaa tautiin, Pyhälä sanoo.
Kanoilla lintuinfluenssa on suolistosairaus kun taas ihmisellä ei ole sellaisia virusreseptoreita ruoansulatuskanavissaan. Tähän mennessä sairastuneilla yksittäisillä ihmisillä tartunta onkin tapahtunut hengitysteissä olevien solujen reseptoreiden kautta. Siksi suu ja nenä - sekä silmät - on tärkeää suojata hyvin sairastuneita eläimiä tuhottaessa.
Virus ei ole muuntunut
Viruksen muuntumattomuudesta on osoituksena se, etteivät taudin saaneet ihmiset ole kyenneet tartuttamaan muita. Muuntuminen edellyttäisi ison tartuntaketjun syntymistä, mihin Pyhälän mukaan tarvittaisiin useita epäonnisia yhteensattumia. Edes ensimmäiset ihmisestä-ihmiseen -tartunnat eivät välttämättä merkitsisi sitä, että viruksen pelätty muuntuminen on tapahtunut.
- Jos kanasta tartunnan saanut ihminen tartuttaisi seuraavan ihmisen, niin se on todennäköisesti vain osoitus siitä, että virusta on eritetty mahtavassa määrin ja uusi uhri on sitä mahtavassa määrin onnistunut hengitysteihinsä saamaan, Pyhälä sanoo.
Ruoaksi käytettävästä kananlihasta tartunnan saaminen ei onnistu kahdestakaan syystä: paitsi ettei virus tartu ihmisellä ruoansulatuksen kautta, taudinaiheuttaja ei myöskään kestä kuumentamista. Lisäksi tartunnan saanut siipikarja menehtyy tautiin niin nopeasti - jopa tunneissa -, että niitä tuskin ehdittäisiin teurastaa hyötykäyttöön.
Mm. Etelä-Koreassa on viime vuonna löydetty merkkejä lintuinfluenssatartunnasta Kiinasta tuoduissa pakastetuissa kanoissa. Jos tällaisia kanoja päätyisi tarpeeksi nopeassa aikataulussa rehuksi, tauti voisi tätä kautta levitä teoriassa myös suomalaiseen siipikarjaan, kertoo tutkimusprofessori Pauli Leinikki Kansanterveyslaitokselta.