Asiantuntijat kaipaavat kotiäitiväittelyyn muitakin sävyjä kuin ääripäät. He peräävät pikemminkin tietoon kuin tunteisiin pohjautuvia kannanottoja. Perheen arjen helpottamiseksi tarjotaan ratkaisuksi osa-aikatyötä ja isien aktiivisuutta.
Varhaiskasvatuksen professori Marja-Leena Laakson mukaan lasten hyvinvointi tai pahoinvointi ei selity kotihoidolla tai päivähoidolla.
"Hyvä vanhemmuuskaan tai lapsen rakastaminen ei ole pääteltävissä siitä, onko vanhempi työssä vai ei", Jyväskylän yliopistossa työskentelevä Laakso sanoo.
Päätös lapsen hoidosta on koko perheen yhteinen, ja myös isä voi olla kotona hoitamassa lasta, hän muistuttaa.
"Kotiäidit- ja isät tekevät arvokasta työtä, mutta toisenlaisen valinnan tehneiden äitien yksinomainen syyllistäminen on valtavan väärin."
Lapsen ja vanhemman vuorovaikutukselle ja sitä kautta lapsen kehitykselle on tärkeää, että vanhempi voi hyvin. Jos kotona oleva vanhempi pelkää, ettei hän saa enää ikinä oman alan töitä, hän ei voi hyvin tai voi masentua, mikä heijastuu myös lapseen.
Päivähoito pärjää vertailussa
Laakson mukaan lapset voivat hyvin suomalaisessa päivähoidossa ja saavat lämpimiä ja läheisiä suhteita myös hoitajiinsa. Suomalainen päivähoito on menestynyt kansainvälisissä tutkimuksissa. Uhkakuviakin on, kuten sijaisten puute, ryhmäkokojen kasvaminen ja liian pitkät hoitopäivät pienillä lapsilla.
Professori painottaa, että kaikkien aikuisten vastuu on miettiä, miten tukea ja kuunnella lapsia. Yksinoikeutta lapsen hyvän ymmärtämiseen ei ole ainoastaan kotiin jääneellä vanhemmalla.
"Me tarvitsemme asiallista keskustelua ja faktojen punnintaa siitä, mikä on lapsille hyvä. Ei vain työ- ja talouselämän vaatimuksista ja pakoista."
Aina vain äidit
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen projektipäällikkö ihmettelee, onko jokaisen ikäpolven käytävä sama keskustelu uudelleen ja uudelleen.
"Mistä nämä keskustelut tulevat, kun suomalaiset naiset ovat olleet työelämässä vuosikymmenet ja heillä on hyvä koulutus?" Minna Salmi kysyy.
Salmea myös ihmetyttää se, että aina puhutaan vain äideistä. Useimmat naiset eivät halua ensin hankkia koulutusta ja sitten jäädä kotiin.
Sen sijaan Salmen mielestä voisi miettiä, miksei äidin ja isän jakama osa-aikainen vanhempainvapaa saa suosiota. Sitä käyttää 0,1 prosenttia perheistä. Osittainen hoitovapaakin kiinnostaa vain 3 000:ta perhettä, ja lähes kaikki työaikaansa lyhentävät ovat äitejä.
Kaikilta löytyy mielipide
Väestöliiton asiantuntijan mukaan tällaiset kiistat muuttuvat nopeasti tunteellisiksi.
"Kaikilla kun on kokemuksia joko omasta lapsuudesta tai omasta perheestä siitä, millaista perhe-elämän tulee olla", kuvailee perhekysymyksiin perehtynyt tutkija Anneli Miettinen.
Miettisen mukaan suomalaiset ovat siinä mielessä onnellisessa asemassa, että on vaihtoehtoja toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Ranskassa äitien täytyy palata varhain töihin.
Sekä Miettinen että Salmi ehdottavat ratkaisuksi osa-aikatyötä, sillä se vastaisi ison joukon tarpeita. Siinä vanhemmat voisivat yhdistää sekä ansiotyönsä ja lasten hoidon.
"Harva äiti haluaa viettää monia vuosia kotona lapsia hoitaen. Moni Suomessa tahtoo hoitaa lasta kotona siihen asti, kun lapsi on 1,5-vuotias. Naiset haluavat tehdä työtä, joihin heidät on koulutettu. Työelämässä he saavat myös olla aikuisyhteisössä ja saavat vertaistukea."