Kunnat ovat yhä enemmän tekemisissä yksityisten toimijoiden kanssa. Yhteishankkeet ja palvelujen ostaminen luovat painetta tinkiä päätöksenteon julkisuudesta. Kunnallisoikeuden asiantuntija Asko Uotin mukaan kunnallisen päätöksenteon julkisuusperiaate uhkaakin jäädä liikesalaisuuksien jalkoihin. Uoti työskentelee julkisoikeuden yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. Julkisuusperiaate tarkoittaa julkisen hallinnon avoimuutta.
Osakeyhtiölaki ristiriidan ytimessä
Kunnallispoliittisissa päätöksissä sovelletaan yhä useammin yksityisoikeudellista osakeyhtiölakia, joka ei pyri ensisijaisesti noudattamaan julkisuusperiaatetta. Yritysjuridiset lait suojelevat esimerkiksi liikesalaisuuksia, jolloin kuntalaisille ei voida kertoa kaikkia päätöksen perusteita. Esimerkiksi osakeyhtiölaki ei määrittele liikesalaisuutta tarkkaan.
- Liikesalaisuuden käsite on joustava ja laaja. Palveluyhtiöt voivat sisällyttää liikesalaisuuden piirin varsin vapaasti esimerkiksi yksilön sosiaalisiin oikeuksiin liittyviä asioita. Se voi olla ongelmallista. Valta määritellä liikesalaisuus on palveluyrityksellä itsellään, Uoti sanoo.
Kansi ja Areena -hankkeessa julkisuusperiaate venyi
Tampereella alkukesästä tehty Kansi ja Areena -päätös on esimerkki julkisuusperiaatteen ja yksityisen liikesalaisuuden rajankäynnistä. Tampereen valtuusto päätti alkukesästä toteuttaa Kansi ja Areena -hankkeen. Päätös tehtiin suljetuin ovin, ja valtuusto sai tiedon sijoittajista vasta kokouksessa.
Tampere investoi hankkeeseen 60 miljoonaa. Hankkeen kokonaissumma on noin puoli miljardia euroa. Loput rahat tulevat yksityisiltä sijoittajilta ja valtiolta.
Uotin mukaan mikään liiketoimintasalaisuuksia suojaava laki ei suoraan vaatinut, että sijoittajat paljastetaan vasta päätöksentekotilanteessa. Tieto olisi lähtökohtaisesti voitu antaa valtuustolle jo aiemmin.
- Voidaan epäillä, toteutettiinko Tampereella julkisuusperiaatetta maksimaalisesti, kun päätöksentekoa näin laajasti salattiin, Uoti kommentoi.