Suomen Pankkiyhdistyksen turvallisuusasiantuntija Tero Reponen pitää Nivalan Järvikylän Osuuspankin ryöstöyritystä hyvin poikkeuksellisena.
"Poikkeuksellisena siksi, että ryöstöä yritti nainen. Minulla on liki 20 vuoden kokemus alalta ja aiemmin olen törmännyt vain yhteen naisen tekemään pankkiryöstöön", Reponen sanoo.
Pankkiyhdistyksen luokittelussa Nivalan tapaus lasketaan ryöstöksi, joita on tänä vuonna tehty kaksi. Tapaukset edustavat ääripäitä: Nivalassa ryöstöä yritti amatööripuuhastelija, mutta Maarianhaminan elokuinen arvokuljetusryöstö oli ammattilaisten käsialaa.
"Ålandsbanken-keikasta huolimatta en usko ammattimaisten pankkiryöstöjen yleistymiseen. Nähdäkseni ammattimaiset ryhmät ovat keskittyneet huumausainekauppaan, prostituutioon ja harmaaseen talouteen", Reponen pohjustaa.
Nykypäivänä pankkiryöstö on harvinaisuus. Myönteisen kehityksen taustalta löytyy useita seikkoja. Hälytyslaitteet ja -järjestelmät ovat kehittyneet 1990-luvulta huimasti. "Rahansaanti konttorista on todella vaikeaa, sillä rahat ovat yleensä aikaviivelaitteiden takana", Reponen muistuttaa.
Myös ryöstäjät ovat viisastuneet. Harva yrittää pankkikeikkoja, jotka poliisi selvittää lähes sataprosenttisesti.
"Saaliit ovat pieniä ja tuomiot kovia. Muutaman tuhannen euron takia ei kannata ottaa riskiä siitä, että joutuu kymmeneksi vuodeksi linnaan."
Vaikka tilanne on hyvä, ei Reponen usko kokevansa vuotta, jolloin pankkiryöstötilasto näyttäisi puhdasta nollaa.
"Aina löytyy joku yksittäinen amatööri, joka erilaisten aineiden vaikutuksen alaisena erehtyy luulemaan, että pankissa on rahaa", Reponen hymähtää.