Asianajajat ovat tutkimusten mukaan onnistuneet korjaamaan oikeudenkäyntiuudistuksen jälkeen kolhiintunutta julkisuuskuvaansa. Eniten lommoja julkiseen kuvaan aiheutti palveluiden hintojen nousu, mutta myös useat epärehellisyydestä saadut tuomiot syvensivät niitä.
Perjantaina Suomen asianajajaliiton hallitukseen valittu oululainen Toni Isoluoma sanoo, että yksittäiset tapaukset ovat leimanneet liikaa asianajajien ammattikuntaa. Hän uskoo vakaasti, että nykyisin palveluja käyttävillä on hyvä mielikuva asianajajista
”Yhteen aikaan painottui oikeusjuttujen pääasiallinen uutissisältökin asianajajien palkkioihin. Oikeudenkäynti on edelleen kallista oikeudenkäynnin uudistusten takia, mutta asianajajien saamat verotettavat palkkiot ovat mielestäni keskimäärin samalla tasolla kuin käräjätuomareiden palkat.”
”Toki on asianajajia, jotka liikebisneksessä tienaavat huomattavia palkkioita, mutta pääosa ammattikunnasta elää ihan kohtuullisilla tuloilla”, toteaa Toni Isoluoma.
Arvonlisävero pois
Oikeudenkäynnin kustannuksia voidaan Toni Isoluoman mukaan alentaa vain yksinkertaistamalla oikeudenkäyntimenettelyä ja poistamalla 22 prosentin arvolisävero joko kokonaan tai osittain asianajajien palkkioista sekä käyttämällä aktiivisemmin asianajajaliiton aikanaan esille tuomaa sovintomenettelyä. Yksikertaisempien juttujen kustannuksia on saatu alemmas ja lisää kuluja leikkaantuisi, jos vakuutusyhtiöt suostuisivat löysentämään oikeusturvavakuutusten ehtoja.
”Ihmisten tulisi muistaa, että asianajajat toimivat aina ristiriitakentässä ja ajavat päämiehiensä etuja, mutta ei suinkaan millä keinoilla tahansa”, toteaa Toni Isoluoma.
Asianajajaliiton valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittu hyvinkääläinen Marjo Kiukkonen muistuttaa, että asianajajien julkisuuskuva rakentuu jatkossakin yksittäisten asianajajien työn laadulla. ”Tasokas laatu turvataan, kun pidetään kiinni etiikasta ja tehdä työt kunnolla.”
Marjo Kiukkosen mukaan asianajajien hyviin toimintatapoihin liittyy myös kohtuullinen laskutus. Hän on Toni Isoluoman kanssa samaa mieltä siitä, että yleinen hintakäsitys palkkioista on väärä. Hän osoittaa sormella asiassa myös omaa ammattikuntaa. ”Ehkä meillä on liian vähän taitoa aukaista oikein sanoin asioita, koska väärinkäsityksiä on syntynyt”, toteaa Kiukkonen.
Kurinpito omin voimin
Julkisuudessa on silloin tällöin nostettu esille myös asianajajaliiton kurinpitolautakunnan koostumus. Lautakunnassa on pelkkiä asianajajia ja muita juristeja. Toni Isoluoma ei pidä mahdottomana maallikkojäsenten mukaan ottamista lautakuntaan, mutta Marjo Kukkonen tyrmää asian verekseltään.
”Ulkopuoliset toisivat asiakkaan näkökulman eri tavalla esille”, perustelee Toni Isoluoma.
”Tietyt juridiset asiat ovat pelkkää faktaa. Niitä ei rakkaudella ratkaista. Mistä löytyisi tarpeeksi asianajajien toimintaa tuntevia maallikoita”, kysyy Marjo Kiukkonen.
Marjo Kiukkonen on huolissaan suomalaisperheiden oikeusturvasta perhe- ja jäämistöoikeuteen liittyvien asioiden hoitamisessa. Perhe- ja jäämistöoikeuteen liittyvät asiat ovat vaikeutuneet. Uuteen oikeusapulakiin liittyvä sadan tunnin katto saattaa ylittyä yhä useammin. Todellisena uhkana voidaankin pitää sitä, ettei näiden asioiden hoitamiseen tulevaisuudessa löydy pätevää avustajaa.
Toni Isoluoman mielestä oikeusapu-uudistus ei välttämättä ole niin dramaattinen kuin tähän mennessä on arvioitu. ”Oikeusaputoimistot ovat jo nyt täysin työllistettyjä ja uusituksessa niiden hallintotehtävät vain kasvavat, mutta uusia virkoja ei ole tulossa. ”Jos niitä tulisi, vesittyisi koko uudistus”, huomauttaa Toni Isoluoma.
Asianajajaliiton puheenjohtajana jatkaa asianajaja Matti Manner Turusta.