Viranomaisten pääsyä kansalaisten kaikkein arkaluontoisimpiin tietoihin ei pidä helpottaa, sanoo tietosuojalainsäädäntöön erikoistunut asianajaja Jukka Lång.
Hänen mukaansa oikeusvaltion salassapitoon liittyviä periaatteita ei pidä sivuuttaa, vaikka teknologisen kehityksen ansioista tiedon lähde onkin entistä helpommin saatavilla.
– Viranomaiset hallinnoivat jo nyt perustehtävissään valtavia määriä tietoja meistä. On todella tärkeää, ettei kaikki saatavilla oleva tieto ei ole käytettävissä kaikkiin tarkoituksiin.
Suomen Asianajajaliiton mukaan eduskunnan käsiteltävänä on tänä vuonna ollut huomattavan paljon erilaisia lakihankkeita, joissa viranomaiset haluavat nykyistä suuremmat valtuudet kansalaisten kaikkiin yksityisimpiinkin tietoihin.
– Heidän näkökulmastaan se olisi tosi kätevää, että heillä olisi pääsy joka paikkaan. Se helpottaisi heidän päivittäistä työtään, Suomen Asianajajaliiton oikeuspoliittinen juristi Elina Castrén sanoo.
Liitto muistuttaa, että nämä hankkeet loukkaavat kuitenkin kansalaisten yksityisyyden suojaa. Jopa lailla suojattuja salassapitovelvollisuuksia on liiton mukaan lähdetty murtamaan.
– Rikosten ennaltaehkäisy ei ole peruste salassapidon murtamiseen – ei oikeudenkäynneissä, terveydenhuollossa eikä missään viranomasimenettelyssä, liitto katsoo.
"Raunioittaisi terveydenhuollon kivijalan"
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki on samaa mieltä.
– Pahimmillaan suunniteltiin sitä, että lääkäri luulee, arvaa, kuvittelee ja ilmoittaa poliisille. Tämä raunioittaisi koko terveydenhuollon kivijalan.
Lääkäriliiton mukaan potilaan täytyy voida kertoa lääkärilleen intiimit, vaikeat ja ahdistavatkin asiat. Jos potilaat eivät luota järjestelmään, eivät he tule ollenkaan hoitoon, Myllymäki sanoo.
Pitkään lääkärinä ollut toiminnanjohtaja ei ole ikinä kuullut, että esimerkiksi kirkon polttaja olisi kertonut terveydenhuollossa etukäteen suunnitelmastaan. Nämä teot tulevat monesti läheisillekin shokkina, saati entuudestaan tuntematonta potilasta 10-15 minuuttia hoitaneelle lääkärille, hän painottaa.
Lääkäri ei siis voi tietää etukäteen, kuka potilaista mahdollisesti tulevaisuudessa tekee rikoksen.
– Mikä kristallipallo meillä olisi?