Suomen Asianajajaliitto korvaa 15 690 euron edestä varoja, jotka liiton entinen jäsen kavalsi kuolinpesästä toimiessaan sen selvittäjänä. Rahat maksetaan kuolinpesän osakkaille Asianajajaliiton korvausrahastosta.
Korvauksia saava pesä on yksi niistä konkurssi- tai kuolinpesistä, joilta Vantaalla toiminut asianajaja kavalsi rahoja vuosina 1991-97. Toinenkin saman asianajajan huijaamaksi tullut kuolinpesä haki korvauksia Asianajajaliitolta, mutta sen hakemuksen liiton hallitus hylkäsi.
"Katsoimme heidän taloudellisen asemansa olevan siinä määrin hyvän, ettei toimeentulo ole kiinni perintörahoista. Näin ollen he joutuvat perimään korvauksensa itse", Asianajaliiton pääsihteeri Markku Ylönen kertoo.
Rahastosta voidaan maksaa korvauksia, jos asianajaja on puuttunut rikollisella tavalla asiakkaansa varoihin. Korvausten myöntämisessä otetaan kuitenkin huomioon vahinkoa kärsineen taloudelliset olot.
Esimerkiksi konkurssipesissä velkojia ovat usein valtion ja pankkien tapaiset instituutiot, joiden vahinkoja asianajajat eivät kuittaa.
"Joku on kutsunut tätä leskenrovoksikin. Hakijan ei tarvitse osoittaa, että oikeudessa määrättyjä vahingonkorvauksia ei ole saatu perittyä. Kun korvaukset maksetaan asianajajien rahastosta, niin perintä siirtyy Asianajajaliitolle, joka pyrkii saamaan rahat takaisin ulosoton kautta", Ylönen selvittää.
Korvausrahastoon on jouduttu turvautumaan vain harvoin sen jälkeen kun rahasto perustettiin vuonna 1998. Tämä oli vasta kolmas kerta, kun korvauksia myönnettiin. Hakemuksia on perustamisen jälkeen tullut kymmenkunta.
Aiemmat maksetut korvaukset ovat molemmat vuodelta 1995. Silloin kuolinpesän osakkaille maksettiin 10 000 vanhaa markkaa pesästä vietyjä rahoja. Toisessa tapauksessa eläkeläiselle korvattiin 60 000 markkaa.
Uusimmassa tapauksessa on kyse entisestä asianajajasta Tarmo Tammisesta, jonka Vantaan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1998. Hän sai kolmen ja puolen vuoden vankeustuomion 16:sta törkeästä kavalluksesta.
Asianajajaliiton korvaukset ovat vain murto-osa koko potista, sillä Tamminen kavalsi hoitamistaan pesistä yli 600 000 euroa. Tamminen ilmoittautui itse poliisille keväällä 1997 vain viikkoa ennen kuin Asianajajaliitto oli aikeissa tarkastaa hänen toimistonsa.
Tamminen oli ajautunut talousvaikeuksiin, koska hän nosti isoja määriä ulkomaan valuuttoihin sidottuja luottoja lamaa edeltäneen nousukauden aikana. Kun markka kellutettiin 1990-luvun alussa, lainat levisivät käsiin käytännössä yhdessä yössä.
Selviytyäkseen veloistaan Tamminen alkoi nostaa rahoja konkurssi- ja kuolinpesistä. Hän joutui peittelemään aiempia kavalluksia uusilta eikä lopulta päässyt enää irti kierteestä.