Asian­aja­ja­liit­to erotti Heikki Lam­pe­lan, syynä pa­hoin­pi­te­lys­tä ja uh­kauk­ses­ta tuo­mit­tu eh­dol­li­nen vankeus - Lampela aikoo va­lit­taa

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi marraskuussa 2015 Lampelan 80 päivän ehdolliseen vankeuteen. Hovioikeus piti tuomion ennallaan ja korkein oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen.

Asianajajaliitto on erottanut tunnetun juristin Heikki Lampelan liiton jäsenyydestä. Arkistokuva.
Asianajajaliitto on erottanut tunnetun juristin Heikki Lampelan liiton jäsenyydestä. Arkistokuva.
Kuva: Pekka Sipola

Asianajajaliitto on erottanut tunnetun juristin Heikki Lampelan liiton jäsenyydestä. Taustalla on Lampelan tuomio naisystävänsä pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi marraskuussa 2015 Lampelan 80 päivän ehdolliseen vankeuteen. Hovioikeus piti tuomion ennallaan ja korkein oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen.

Tuomion mukaan Lampela muun muassa uhkasi veitsellä ja kuristi naisystäväänsä vapaa-ajan asunnollaan Espoossa toukokuussa 2015.

Asianajajaliiton valvontalautakunta on jo aiemmin antanut Lampelalle useita huomautuksia. Ne liittyvät hänen toimintaansa asianajajana.

Asianajajaliiton valvontayksikön päällikkö Pia Kauppinen kertoo, että liitosta erottaminen on poikkeuksellinen menettely. Perusteena ovat vakavat rikkomukset tai laiminlyönnit.

– Tapauksia on vuosittain nollasta kahteen tai kolmeen, sanoo Kauppinen.

Kauppisen mukaan vakavimmissa tapauksissa asianajaja saattaa itse erota liitosta. Valvontalautakunta tekee silti työnsä loppuun.

– Itse eroamalla ei pääse ratkaisua pakoon, sanoo Kauppinen.

Lampela kertoo aikovansa valittaa erottamispäätöksestä hovioikeuteen.

Hän voi jatkaa asianajotoimintaa normaalisti valituksen käsittelyn ajan, sillä erottamispäätöksellä ei ole vielä lainvoimaa. Hän kertookin jatkavansa töitään normaalisti.

Asianajajaliitosta erotettu ei voi hoitaa oikeudenkäyntiasioita, mutta muita alan töitä voi.

Myös asianajaja Kari Rauhala on erotettu Asianajajaliitosta. Perusteena on liiton mukaan liiketoimintakiellon rikkomista koskeva lainvoimainen tuomio sekä pitkäaikaiset laiminlyönnit konkurssipesän pesänhoitajan tehtävässä.

Rauhala on toiminut asianajajana lähinnä Pirkanmaalla. Hän on avustanut muun muassa puhdistamonhoitajaa, joka sai seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeustuomion Nokian taannoisesta vesikriisistä.

Rauhala aikoo Lampelan tavoin valittaa erottamisesta.

– Siinä menee helposti vuosi, että hovioikeus on ratkaissut asian. Siihen asti molemmat säilyttävät kelpoisuutensa toimia asianajajina, kertoo valvontayksikön päällikkö Kauppinen.

Valvontalautakunnan ratkaisusta on mahdollista hakea myös valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Kauppisen mukaan valituslupia kuitenkin hyvin harvoin myönnetään.

Oikeudenkäyntiavustajan luvan voi saada takaisin kolmen vuoden päästä erottamisesta. Asianajajaliiton jäsenyyttä voi hakea uudestaan aikaisintaan kolmen vuoden päästä.

Asianajajaliitosta erotettu voi hoitaa sellaisia tehtäviä, jotka eivät liity oikeudenkäynteihin. Hän voi esimerkiksi tehdä perunkirjoituksia.

Valvontalautakunta käsitteli Lampelan ja Rauhalan tapaukset täysistunnossa joulukuun puolivälissä. Ratkaisut julkaistiin maanantaina.

Ilmoita asiavirheestä