Heikki Lampela kertoo hämmästyneensä hovioikeuden hyväksyntää hänen potkuilleen Asianajajaliitosta.
Helsingin hovioikeus on hyväksynyt Heikki Lampelan potkut Asianajajaliitosta. Hovioikeuden keskiviikkona antaman ratkaisun mukaan ammattiliitosta erottaminen ei ollut kohtuutonta, vaikka lievempikin seuraamus olisi ollut mahdollinen.
Lampela kertoo Lännen Medialle aikovansa hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
– Olin hämmentynyt ja yllättynyt hovioikeuden ratkaisusta, Lampela toteaa.
– Haluan jatkaa asianajotoimintaa. Toivon, että korkein oikeus päätyy toiseen ratkaisuun.
Valvontalautakunta erotti Lampelan ammattiliitosta joulukuussa 2017. Syynä potkuihin olivat Lampelan rikostuomiot pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta. Tuomiot liittyivät Lampelan riitaisaan parisuhteeseen.
Valvontalautakunta piti erityisen vakavana sitä, että rikokset olivat kohdistuneet toisen henkeen ja terveyteen.
Jo rikostuomiot yksinään olivat erottamispäätöksen mukaan riittävä syy erottamiselle. Lisäksi tapahtumien saama laaja julkisuus oli omiaan tahraamaan yleistä käsitystä asianajajista.
– Hovioikeus joutui pohtimaan kumpi on tärkeämpää: Lampelan oikeus harjoittaa elinkeinoaan vai yleisen luottamuksen säilyminen asianajajiin, sanoo puheenjohtaja Jarkko Ruohola Suomen Asianajajaliitosta.
Ruohola on tyytyväinen hovioikeuden ratkaisuun.
– Kuten hovioikeus totesi, liiton jäseneksi ryhtymällä alistuu laajemman kurinpitovallan alle, kuin mitä rivikansalaiseen kohdistuu.
Potkut liitosta tarkoittavat, ettei erotettu voi toimia asianajajana tai pitää asianajotoimistoa eli hoitaa oikeudenkäyntiasioita.
– Ennen kyseessä oli enemmänkin ammattikunnan sisäinen muistutus, joka ei vaikuttanut elinkeinon harjoittamiseen, kertoo Valvontayksikön päällikkö Pia Kauppinen.
Lupalakimiesjärjestelmän perustaminen vuonna 2013 toi liitosta poispotkitulle käytännössä kolmen vuoden porttikiellon oikeussaleihin.
– Lain mukaan erottamisesta seuraa kolmen vuoden karenssi. Tänä aikana erotettu ei saa lupaa toimia lupalakimiehenä, eikä häntä voida hyväksyä uudestaan Asianajajaliiton jäseneksi, Kauppinen kuvailee.
Epärehellisyys, esimerkiksi talousrikokset ovat olleet vuosikausia päivänselvä syy Asianajajaliitosta erottamiselle. Viimeksi Valvontalautakunta on joutunut pohtimaan kymmenen vuotta sitten asianajajan vapaa-ajallaan tekemän väkivaltarikoksen vaikutusta kelpoisuuteen toimia ammatissa.
– Lampelan tapaus linjaa myös tulevia tapauksia, siksi on hyvä, että juttu käy korkeimmassa oikeudessa.
Valvontalautakunta erotti alkuvuodesta myös toisen asianajajan pahoinpitelyn ja virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen takia. Kauppisen mukaan kyseinen juttu on menossa hoviin.
Asianajajan kelpoisuusehdot on määritelty Suomen laissa ja Asianajajaliiton säännöissä. Liittoon kuuluvalta edellytetään hyvää asianajotapaa. Valvonta yltää siis paitsi työhön, myös vapaa-aikaan.
Rankimmillaan sääntörikkomuksista voi seurata liitosta erottaminen.
– Tapauksia on ollut korkeintaan viisi vuodessa, kertoo Kauppinen.
Helsingin hovioikeus katsoi, ettei Lampelan potkuissa tapahtunut virhettä. Valituslupahakemus ratkaisusta on jätettävä korkeimpaan oikeuteen viimeistään 26. marraskuuta.
Lampelan erottaminen astuu voimaan, kun tuomioistuimen päätös saa lainvoiman.
Tiukasti säännelty ammatti
Asianajajalla on oikeus hoitaa asiakkaansa asioita viranomaisten kanssa ja tuomioistuimessa.
Toiminta on laissa määriteltyä ja sitä valvoo itsenäisesti toimiva Valvontalautakunta.
Suojattu ammattinimike, jota saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen.
Asianajajan on täytettävä kelpoisuusehdot, joita ovat mm. rehellisyys ja sopivuus ammattiin.
Sääntörikkomuksista voi seurata asianajo-oikeuksien menettäminen.
Erottamisesta seuraa kolmen vuoden karenssi, jona aikana henkilö ei voi liittyä uudestaan liittoon tai saa lupaa toimia lupalakimiehenä.
Asianajajan lisäksi oikeudessa saa asiakasta edustaa luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tai julkinen oikeudenkäyntiavustaja.