Asia­mies­pos­te­ja tulee ja menee

Postipalvelut ovat kokeneet reilussa vuosikymmenessä rajun myllerryksen. 1990-luvun taitteessa Postilla oli toimipaikkoja vielä noin 3 000, nyt niitä on vajaa puolet siitä. Alimmillaan konttorimäärä kävi ensimmäisen ison rakennemuutoksen jälkeen 1990-luvun puolivälissä, jolloin niitä oli vain 550.

Välttämätön. Siikajokiselle yrittäjä Tiia Riekille posti on välttämätön palvelu. Hän asioi postissa melkein joka päivä. Riekin toiveissa on, että Siikajoelle saataisiin sellainen postiyrittäjä, joka voisi pitää paikan auki iltaan saakka.
Välttämätön. Siikajokiselle yrittäjä Tiia Riekille posti on välttämätön palvelu. Hän asioi postissa melkein joka päivä. Riekin toiveissa on, että Siikajoelle saataisiin sellainen postiyrittäjä, joka voisi pitää paikan auki iltaan saakka.
Kuva: Pekka Peura

Postipalvelut ovat kokeneet reilussa vuosikymmenessä rajun myllerryksen. 1990-luvun taitteessa Postilla oli toimipaikkoja vielä noin 3 000, nyt niitä on vajaa puolet siitä. Alimmillaan konttorimäärä kävi ensimmäisen ison rakennemuutoksen jälkeen 1990-luvun puolivälissä, jolloin niitä oli vain 550. Nykytasolle toimipaikkamäärä on noussut asiamiespostien myötä, johtaja Raimo Anttonen Suomen Posti Oyj:stä sanoo.

Myös toiminta konttoreiden sisällä on muuttunut. Posti toki hoitaa edelleen vanhat tutut perustehtävänsä, mutta sen rinnalle on viritetty monenmoista kauppaa. Anttosen mukaan muutoksia on odotettavissa myös jatkossa.

"Maailma muuttuu, pitää olla jatkuvasti ajan hermolla. Esimerkiksi nyt monilla paikkakunnilla on isoja neliömääriä pankkitoiminnan ajoilta. Pyrimme hakemaan liiketoiminnan kannalta sopivia tilakokoja, joten muutoksia tapahtuu", Anttonen sanoo.

Muutoksia tapahtuu koko ajan myös konttoriverkossa. Asiamiespostiyrittäjien vaihtuvuus on vuositasolla useiden kymmenien luokkaa. Monista pienistä kylistä asiamiespostitkin ovat kadonneet kokonaan, eikä uusia ole tulossa tilalle. Yleensä yrittäjiä on vielä löytynyt, kenttäpäällikkö Juha Mustakangas Oulun Postista sanoo.

Pohjois-Suomessa yrittäjä vaihtuu vuosittain parissakymmenessä asiamiespostissa. Mustakangas ei pidä määrä huolestuttavana.

"Odottelimme jopa isompaa vaihtuvuutta. Etenkin euroon siirtymisen aikoihin monet kyläkauppiaat uhkasivat lopettaa toimintansa euron tulosta aiheutuvien kustannusten vuoksi. Onneksi niin ei käynyt."

Kyläkaupat ovat Postille tärkeitä yhteistyökumppaneita, sillä iso osa asiamiesposteista toimii juuri niissä. "Nyt muutostahti on selvästi hiljenemään päin, tilanne alkaa vakiintua."



Ei enää
"rakkauskirjeitä"


Posti aikoo säilyttää laajan verkostonsa myös jatkossa. Raimo Anttosen mukaan verkko koetaan Postissa niin tärkeäksi, ettei supistaminen tule kysymykseen. Parhaillaan on alkamassa pilottikokeilu, jossa asiamiesposteja sijoitetaan kioskeihin.

Revonlahden kylässä Ruukissa asiamiesposti lopetti äskettäin, eikä uutta ole tiedossa. Kyläläiset luopuivat tärkeäksi kokemastaan palvelusta "hautajaistunnelmissa". Monien mielestä kylä ilman postia ei ole mitään.

"Siihen loppui rakkauskirjeiden kirjoittaminen", maanantaina entisen postin tiloissa asioinut Ari Mätäsaho heittää huumorilla. "Kyllä posti pitäisi olla, ilman sitä kylä on takapajula", Mätäsaho sanoo.

Kolme vuotta postia pitäneen yrittäjä Juha Taavetin mukaan työn määrä ja siitä saatava korvaus eivät olleet oikeassa suhteessa.

"Sen verran olen postipalveluja säilyttänyt, että merkkejä myyn. Ja onhan se tuo kirjelaatikko yhä kaupan seinässä", Taavetti tuumii.

Siikajoella Revonlahden naapurissa postiyrittäjä on haussa. Tilanne on sikäli hankala, että otollisimmilla yrityksillä, pankilla ja kaupalla, ei ole sopivia tiloja toimintaan. Siikajoella mennäänkin toistaiseksi niin, että Posti toimii itse ikään kuin asiamiespostina", Mustakangas toteaa.

Ilmoita asiavirheestä