Perämeren pohjukassa uskotaan vakaasti, että ydinvoimaprojekti on voitettavissa asialinjalla.
Turha elämöinti ja uhoaminen aiheuttavat vain takapotkuja.
"Väittäisin, että olemme pyrkineet tyylikkääseen esiintymiseen. Olemme tuoneet pöytään asialliset perusteet ja seutukunnan kyvyt ottaa vastaan tällainen hanke", Kemi-Tornion alueen kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Martti Ruotsalainen muotoilee.
Kuntien yhteistyöelin on toiminut näkyvänä keihäänkärkenä. Sen delegaatiot ovat useaan kertaan keskustelleet muun muassa asiassa elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) kanssa. Vahva pönkkä on tullut yrityksiltä, elinkeinoelämältä ja Lapin ydinvoimaa kannattavilta kansanedustajilta. Avainhenkilöiden tapaamiset on pidetty julkisina ja ydinvoiman rakentamisen perusteet on pidetty median mielessä.
Avointa peliä
Poliitikkoja on pommitettu, koska asiasta päättäminen on poliittisen järjestelmän peukalon alla. Simon kunnanjohtaja Esko Tavia korostaa, ettei kyse ole lobbaamisesta, sillä asiat ratkaisevat ja päätökset tulevat perustumaan faktoihin.
Simossa viestikapula on pantu liikkeelle ja valmistautuminen alkanut jo silloin, kun Fennovoima ilmoitti 40 paikkavaihtoehdostaan. "Siitä lähtien on tehty kaikki, että se tulee tänne", Tavia huomauttaa. Peli on ollut avointa; verhojen takaista diplomatiaa ei ole harrastettu.
Tavia luottaa siihen, että Pekkarinen ja muu hallitus tekevät ammattimaisen päätöksen ydinenergialain pohjalta ilman aluepoliittisia kommervenkkejä. Yhden luvan vaihtoehdossa on vain yksi mahdollisuus: Fennovoima. "Järjestelmämme olisi totaalisesti epäonnistunut, jos Fennovoima ei saisi lupaa. Samalla hallitus heittäisi hyvästit terästeollisuudelle."
Ruotsalainen ja Tavia todistavat, että Lapin liitolta on tullut vahva tuki Simon ydinvoimalalle. Maakunnallinen liitto on hyväksynyt selkeällä enemmistöllä ydinvoimakaavan, ja sen energiastrategiassa tuetaan ydinvoimalan rakentamista Simoon.
"Mutta mitään erityistä kampanjaa meillä ei ole ollut, se on paikallisten tehtävä", maakuntajohtaja Esko Lotvonen sanoo. Lotvosen mukaan ydinvoimalupa pitäisi antaa Fennovoimalle jo alueellisista syistä. Lisäsähköä perustellaan Tornion terästehtaan investoinneilla, uusilla kaivoksilla ja jatkuvasti kasvavien matkailukeskusten energiatarpeilla.
Kunnan ykköshanke
Pyhäjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Pahkala (kesk.) toteaa kunnan tehneen aktiivisesti työtä ydinvoimalahankkeen puolesta eduskuntaa myöten. Kunnassa on rakennettu julkisuuskuvaa, jonka mukaan kunnalla on valmiudet ottaa ydinvoimala vastaan.
"Kiistämätön tosiasiahan on se, että kyllä ydinvoimalahanke on kuntaa työllistänyt. Kunnan pääasiallinen tehtävä on paikan tarjoaminen ja siihen liittyvät kaavalliset asiat. Tekninen toimi on joutunut tekemään töitä, joita ei ilman tällaista hanketta olisi tehty", Pahkala toteaa.
Pahkalan mielestä ydinvoimala on kiistatta kunnan ykköshanke, jolla on suuri merkitys kunnan lisäksi seutukunnalle sekä laajemmin koko rannikkoalueelle niin työllisyyden kuin elinkeinoelämänkin kannalta.
"Teemme parhaamme, että se toteutuisi täällä, mutta onko se sitten riittävä ja onko tullut tehtyä oikeat temput, jää historiankirjoittajan arvioitavaksi."
Tarpeellista keskustelua
Raahen kauppakamariosasto on puheenjohtaja Raimo Seikkalan mukaan nostanut erilaisilla seminaareilla asioita esille ja herättänyt keskustelua. Viimeisessä ydinvoimalaa koskevassa kyselyssä vain prosentti vastaajista Raahen seutukunnan alueella oli sellaisia, jotka eivät osanneet sanoa hankkeesta mielipidettänsä.
"Kaikilla on varmasti perustelut sekä puolesta että vastaan. Mielestäni keskustelu on ollut hyvin asiallista, monipuolista, rakentavaa ja tarpeellista", Seikkala toteaa.
Pohjois-Pohjanmaan liiton rooli on ollut toimia ydinvoimahankkeessa viranomaisena, kaavoittajana.
