Tulevaisuuden kaupassa älykkäät vaa'at punnitsevat hedelmät ja maksu tapahtuu itsepalvelukassalla, joka tietää jo ostoskorimme sisällön. Vaateliikkeissä sovituskopissa on monitori, jossa ehdotetaan sovittamamme takin sävyihin sopivaa huivia tai housuja.
Älyteknologia alkaa näkyä kuluttajapuolellakin, kun tähän asti sen sovelluksia on kehitetty ja otettu käyttöön kaupan toimitusketjussa.
Helsingin Messukeskuksessa tiistaina ja keskiviikkona järjestetyillä Kaupan Maailma 2004 -messuilla nähtiin vähittäiskaupan viimeisimpiä saavutuksia. Verkkolaitevalmistaja Cisco Systemsin messuosastolla oli yhtiön vakiokalustoon kuuluvia internet-puhelimia, mutta yllättäen myös ostoskärryllinen citrus-hedelmiä.
Ciscon edustajat olivat kertomassa kokemuksia saksalaisen vähittäiskauppakonserni Metro Groupin "tulevaisuuden kauppa" -konseptin kokeilusta ja sen tuloksista.
Cisco on toiminut yhteistyökumppanina konsernin kanssa ja hoitanut teknologista infrastruktuuria, jonka päälle voidaan kehittää vähittäiskaupan älykkäitä palveluja.
Muodon perusteella tuotteen tunnistavan vaa'an lisäksi Metro Group on lanseerannut "henkilökohtaisia kauppa-apulaisia", eli ostoskärryyn kiinnitettyjä taulumikroja.
"Idea on siinä, että kun asiakas ottaa ostoskärryn ja kirjautuu siihen älykortilla, järjestelmä tunnistaa hänet ja tarjoaa hänelle lisätietoa tuotteista ja niiden sijainnista sekä kertoo vaikka tarjouksista ja ruokaresepteistä", kertoo Josephine Burdon Ciscolta.
Tulevaisuuden kauppa ei ole kuitenkaan kovin kaukana tulevaisuudessa. Ciscon Ronald van Zantenin Metron kanssa tehdyssä projektissa ei haluttu käyttää liian kaukana olevia teknologioita.
"Metro Group on vähittäismyyjä, joka haluaa toimivia ratkaisuja, ei teknologiaa, joka vaatii vuosikausien kehitystä. Nämä ratkaisut ovat ehkä kolmen tai viiden vuoden päässä, ja älyvaakoja ja itsepalvelukassoja nähdään konsernin kaupoissa jo nyt", van Zanten kertoo.
Tärkeintä on kuitenkin kaupan kannalta, että se ymmärtää ne liiketoimintaprosessit, joita se yrittää teknologialla kehittää.
"Pitää ymmärtää, mihin ihmisten ostokäyttäytyminen perustuu. Se on paljon olennaisempaa kuin se, että pystytetään jonnekin pari itsepalvelukassaa ja ollaan tyytyväisiä siihen."
Teknologia
ei saa pelottaa
Monet konseptin sovellukset perustuvat radiotunniste-, eli rfid-teknologiaan. Tuotteisiin laitetut sirut kertovat järjestelmälle esimerkiksi, mitä ne ovat, missä ne ovat menossa toimitusketjussa ja paljonko niitä ostetaan. Sovellukset tehostavat esimerkiksi inventaariota, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa teknologia on herättänyt kysymyksiä yksityisyyden suojasta. Periaatteessa radiosignaalia lähettävän tuotteen, vaikka paidan, matkaa voi seurata liikkeestä toiseen ja muodostaa kuluttajaprofiilin esimerkiksi näiden tietojen pohjalta.
"Jokainen uusi teknologia vaatii opettelua ja keskustelua ennen kuin se hyväksytään yhteiskuntaan", van Zanten sanoo. "Rfid-teknologian kohdalla tilanne on sama. Kauppiaat eivät missään nimessä halua pelottaa asiakkaitaan pois yksityisyyden suojan rikkomisella tai muulla vastaavalla, joten on tärkeää, että teknologiaa kehitetään avoimen keskustelun kautta, jossa on mukana sekä teollisuus että hallitukset", hän pohtii.
Josephine Burdon nyökkää ja jatkaa, että teknologiassa on kyse ostokokemuksen kehittämisestä. "Mitään ei kannata tehdä teknologian itsensä takia. Monet haluavat varmasti, että heitä palvelee kassalla ihminen eikä kone, mutta kuluttajalla pitää olla vaihtoehtoja."