Matkapuhelinoperaattoreiden kiihtyvä kilpailu asiakkaista on aiheuttanut viime vuosina päänvaivaa kuluttajavirastolle, joka saa nykyään kuluttajilta eniten juuri viestintäpalveluja koskevia ilmoituksia.
Viraston mukaan ostajien huomio kiinnitetään markkinoinnissa liiaksi lisäetuihin. Lisäksi liittymien hintatiedot ovat usein puutteellisia, ja tarjousten rajoituksia ei tahdo löytyä mainoksista.
Viittä tapausta käsitellään parhaillaan markkinaoikeudessa.
Liittymärumba alkoi, kun heinäkuussa 2003 voimaan tullut uusi viestintämarkkinalaki toi mahdollisuuden kännykkänumeroiden vapaaseen siirrettävyyteen telepalvelujen tarjoajaa vaihdettaessa.
Lain tarkoituksena oli lisätä ja helpottaa telealan kilpailua mahdollistamalla kuluttajien vapaampi liikkuvuus liittymämarkkinoilla.
Viestintämarkkinoita koskevan normiston muutokset toivat markkinoille monia uusia kännykkäoperaattoreita, mikä on osaltaan lisännyt kuluttajaviranomaisten töitä.
"Tällaisessa tilanteessa lähti käyntiin kova kilpailu siitä, kenelle liikkuvat asiakkaat jäävät. Markkinoinnissa on ollut jatkuvasti ylilyöntejä, mikä on johtanut siihen, että tällä hetkellä useita operaattoreita on markkinaoikeudessa", kertoo kuluttajaviraston kuluttajaoikeusryhmän johtaja Anja Peltonen.
Viimeisimpinä markkinaoikeuteen on viety Elisa Oyj, Elisa Matkapuhelinpalvelut Oy eli entinen Radiolinja ja DNA Finland Oy.
Markkinaoikeudessa käsitellään myös Saunalahti Oyj:n markkinointia.
"Nyt kun markkinaoikeudessa on näin monta yritystä, niin asioiden käsittely kestää. Niissähän on myös mahdollisuus korkeimman oikeuden käsittelyyn. Jos jäämme odottamaan oikeuden päätöksiä, ilman että alalla tapahtuu mitään, se ei ole kenenkään kannalta hyvä juttu", Peltonen huolehtii.
Puheaikatarjouksissa
epäselvyyksiä
Markkinaoikeuden ratkaistavaksi on viety erityisesti matkapuhelinoperaattoreiden puheaikamarkkinointia koskevia epäselvyyksiä.
Käsiteltävänä on DNA:n vanha puheaikatapaus ja Saunalahden tapaus, jossa 500 euron puheajasta pystyy käyttämään vain viisi euroa kuukaudessa.
Markkinaoikeudessa käsitellään nyt myös DNA:n kohtuuttomia sopimusehtoja. Taustalla on viime vuonna tapahtunut gprs-datapalvelun hinnoittelumuutos, jossa kiinteä kuukausimaksu rajattiin koskemaan vain sadan megatavun käyttöä, minkä jälkeen tuli ylimääräinen maksu.
"Kuluttajat saivat isoja lisälaskuja verrattuna aiempaan kiinteään hintaan. Tavalliset kuluttajat eivät myöskään osanneet arvioida, milloin käyttö menee yli tietyn määrän", Anja Peltonen toteaa.
Hän pitää ongelmallisena menettelyä, jossa operaattori markkinoi tuotetta tietyillä ehdoilla ja asiakkaita saatuaan muuttaakin hinnoitteluperusteita. Operaattorit ovat ilmoittaneet hinnoittelun muutoksista asiakkaille, mutta Peltosen mukaan tehtyä sopimusta ei tulisi yksipuolisesti muuttaa.
"Jos joudutaan tekemään olennainen muutos, palvelu pitää irtisanoa ja tarjota uutta palvelua", Peltonen vaatii.
Elisan tapauksessa on kyse vertailevasta mainonnasta. Elisa Oyj:lle ja Elisa Matkapuhelinpalvelut Oy:lle on haettu markkinointikieltoa harhaanjohtavien väittämien käytöstä mainonnassa. Kolumbus K3 -liittymän lehtimainoksessa väitettiin liittymää muita edullisemmaksi vetoamalla sanomalehden tekemään vertailutestiin ja jättämällä kertomatta olennaisia seikkoja.
Markkinointikieltoja vaaditaan tehostettavaksi uhkasakoilla. Elisa Matkapuhelinpalveluille vaaditaan täytäntöön pantavaksi vuonna 1998 sen edeltäjälle, Radiolinjalle asetettua 200 000 markan uhkasakkoa, johon liittyvää kieltoa kuluttaja-asiamies katsoo taas yrityksen taas rikkoneen.
Kuluttaja-asiamies on määrännyt markkinointikiellon TeliaSonera Finland Oyj:lle hintojen ja tarjousten rajoitusten epäselvästä ilmoittamisesta. Telia-Sonera on vastustanut markkinointikieltoa, ja yhtiö vietäneen markkinaoikeuteen.