Kännykkämarkkinoiden kasvu on taittunut Suomessa niin voimakkaasti, että teleoperaattorien kilpailu asiakkaista pääsi leimahtamaan jo ilmiriidaksi. Otteet ovat sen verran rajuja, että jopa tietosuojavaltuutettu joutuu nyt selvittämään, onko markkinointi pysynyt lain pykälien rajoissa.
Kännykkäoperaattoreiden taistelu matkapuhelinasiakkaista on käynyt kovaksi, koska vahvat kasvuvuodet ovat takanapäin. Tätä nykyä uusi asiakas on yleensä houkuteltava kilpailijalta ja jo vakiintuneesta asiakassuhteesta. Se edellyttää uusmyynnistä poikkeavia ja sitä tehokkaampia markkinointikeinoja.
Yllätys ei liene, että tehokas hinta-ase on otettu käyttöön hädässä ja että alalla on päädytty hetkittäin jo aggressiiviseen hinnoitteluun. Mutta sekään ei ole riittänyt.
Vielä hetki sitten nähtiin, että Suomen matkapuhelinmarkkinat ovat pääsiassa kahden kauppaa, Soneran ja Radiolinjan. Kun Radiolinja sitten siirtyi helsinkiläisen Elisan haltuun, maakuntien puhelinyhtiöt jäivät tyhjän päälle. Finnet-liittoon ryhmittyneet yksityiset teleyhtiöt perustivat matkapuhelinmarkkinoille DNA Finland Oy:n omaksi palveluyhtiökseen. Markkinoille se joutui lähtemään aivan tyhjästä, mistä myös markkinointikustannusten pullistamat alun massiiviset tappioluvut kertovat.
Juuri houkuttelevalla hinnoittelullaan DNA lienee päässyt ensimmäisiin tavoitteisiinsa. Tätä nykyä sillä on liittymäasiakkaita jo 270 000, mutta kuluvan vuoden lopun tavoitteeksi on asetettu kunnianhimoisesti vielä lähes 100 000 enemmän. Lankaliittymiä DNA:n omistavilla maakunnallisilla puhelinyhtiöillä on vielä verrattomasti enemmän, yhteensä yli miljoona. Jotta se saavuttaisi mobiilipuolella likikään saman asiakasmäärän, näyttävä markkinaosuusmittely jatkuu DNA:n toimesta vielä vuosia.
Pitkään myllerryksessä olleet liittymämarkkinat yltyivät suorastaan myrskyksi, kun matkapuhelinoperaattori Telia pyrki muutaman päivän varoitusajalla toteuttamallaan sim-korttimuutoksella siirtämään asiakkaansa pois Radiolinjan verkosta osittain omaansa ja osittain maakuntien puhelinyhtiöiden rakentamaan verkkoon. Telian verkkotukena toiminut Radiolinja on puolestaan keväästä saakka voimistanut yhteistyönkumppaninsa asiakkaiden kalastelua aina viime päivien epätavallisen voimakasta mainoskampanjaa myöten.
Soneran ja Telian fuusio johtaa siihen, että Telian Suomen matkapuhelintoiminnat tulevat myyntiin. Myyntihinta on tietysti sitä korkeampi, mitä enemmän Telialla on asiakkaita ja mitä tiukemmin he ovat sen kanssa kytköksissä.
On helppo ymmärtää, miksi Telia ja Radiolinja ovat ajautuneet melkeinpä tukkanuottasille. Suomessa matkapuhelinliittymien tiheys on jo niin suuri, ettei se oleellisesti enää kasva. Silloin vanhat asiakkaat ovat äärimmäisen tärkeitä. Eniten puolustettavaa on Soneralla, jonka markkinaosuus on lähes 60 prosenttia. Radiolinja on hankkinut vajaan kolmanneksen osuuden. Telia, DNA ja muut vielä pienemmät operaattorit jakavat runsaan 10 prosentin siivua, josta Telian osuutta viipaloidaan jo kovin käsin uudelleen.
Vaikka normaali asiakaskilpailu on luonnollista ja hyväksyttävää, kännykkäoperaattoreiden asiakasjahti lähentelee välillä jo hyvien tapojen alarajaa.Peli on mennyt liian kovaksi, kun markkinaosuusmittelön aikana normaali asiakaspalvelu näyttää tyystin unohtuvan kisailijoilta.