Potilaat valittavat harvoin Oulun yliopistollisen sairaalan sisäilmasta ja sen aiheuttamista ongelmista. Ainakaan johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukan tai sairaanhoitopiirin johtajan Hannu Leskisen korviin asti ne eivät kantaudu.
Liminkalainen Raili Säkkinen, 58, teki poikkeuksen ja kokee, ettei hänen selvityspyyntöjään sairaalan sisäilmasta oteta tosissaan. Hän on ollut pitkin kesää ja syksyä yhteydessä Oysiin, koska uskoo saaneensa homepölyallergian oltuaan sairaalassa osastolla keväällä. Oysista saamiinsa vastauksiin hän ei ole tyytyväinen. "Kyllä minun pitäisi saada selvyys itselleni siitä, mikä minulla on ja miksi reagoin niin. Muuten asia vaivaa lopun elämää", Säkkinen murehtii.
Hän oli leikattavana toukokuun lopulla iskiaan vuoksi. Ennen osastolle menoa hänen keuhkonsa todettiin terveiksi.
Osastolla ollessaan Säkkinen tunsi jatkuvasti itsensä huonovointiseksi."Sain hengenahdistuskohtauksia. Välillä tuntui oikeasti siltä, että kuolen", hän muistelee rankkaa, reilun viikon kestänyttä sairaalareissuaan.
Lopulta Säkkinen sairastui keuhkokuumeeseen, eivätkä hoitajat antaneet hänen enää mennä vessaan ja pesutiloihin lainkaan, koska niissä oireet pahenivat entisestään. "Ihmettelivät vain, miksi minut oli leikattu, vaikka olin niin huonossa kunnossa", Säkkinen kertoo.
Välinpitämättömyys loukkaa
Leikattu selkä parantui hyvin, mutta keuhkokuume ja vuodelepo pitkittivät jalan kuntoutumista. Sen kanssa ongelmat jatkuvat. Rakennusalalla työskentelevä Säkkinen sai maanantaina lääkärin lausunnon työkyvyttömyyseläkkeestä ensi vuoden loppuun saakka.
Toukokuisen sairaalareissun jälkeen Säkkinen on huomannut reagoivansa homepaikkoihin ja jopa homepaikoissa olleiden ihmisten vaatteisiin. Oireina ovat muun muassa päänsärky, huonovointisuus ja yskä.
"Haluaisin, että tästä tehtäisiin perinpohjainen tutkimus ja että asia käsiteltäisiin loppuun mahdollisimman nopeasti. Pelottaa, että oireet tulevat uudestaan, jos joudun vielä joskus Oysiin hoidettavaksi. Korvauksiakin olen vaatinut, mutta niille on aivan sama, kunhan asia vain selvitettäisiin", Säkkinen painottaa.
Hän kokee selvitysten pyytämisen nöyryyttäväksi. "Yksittäisen ihmisen on vaikea ruveta hoitamaan asiaansa isoa laitosta vastaan. On loukkaavaa, kun omaan terveyteen liittyvään huoleen suhtaudutaan välinpitämättömästi."
Aino-Liisa Oukka kertoo, että Säkkisen tapaus on ainoa hänen tietoonsa tullut potilaan valitus sisäilmaongelmista. Enempää hän ei tapausta voi kommentoida.
"Kyllähän huono sisäilma rasittaa enemmän henkilökuntaa. He ovat töissä päivittäin kahdeksasta kymmeneen tuntia, kun potilaat ovat osastolla keskimäärin kolmesta viiteen päivää", Oukka huomauttaa.
Vanhan rakennuksen ongelmat eivät lopu
Yliopistollisen sairaalan homeongelmat ovat jo vuosia olleet tapetilla, ja niitä korjataan jatkuvasti. Peltolan puolen psykiatrian klinikalla korjataan kaikki läpikotaisin, samoin lastenklinikka. Muillakin osastoilla kosteusvaurioita korjataan tarpeen mukaan.
"Tämä on vanha rakennus, ja vaikka koko ajan korjataan ja ongelmat vähenevät, tulee uusia jatkuvasti vastaan", Oysin tekninen johtaja Heikki Salumäki myöntää.
Työsuojeluvaltuutettu Riitta Polvi-Karjalaisen mukaan sisäilma-asiat otetaan nykyään tosissaan, ja tilanne on paranemaan päin.
"Henkilökunta ymmärtää, kun asioista annetaan faktatietoa. Tietenkin, jos sairastuminen ja jopa työkyvyttömyys osuvat omalle kohdalle, on sitä vaikea hyväksyä, koska se johtuu fyysisistä tiloista", Polvi-Karjalainen toteaa.