Miehiltä asevelvollisuutta edellyttävä asevelvollisuuslaki on miesten sukupuolista syrjintää. Kun miehiin kohdistuu sen lisäksi syrjintää työssä, asiakkaina ja huoltajuusriidoissa, lähes kaikki suomalaiset miehet joutuvat kokemaan elämänsä aikana sukupuolista syrjintää.
Hallintotieteiden lisensiaatti Pasi Malmin Lapin yliopistossa tekemä väitöstutkimus ilahduttaa miehiä, jotka viime aikoina ovat yhä enemmän kyselleet miehen tasa-arvon perään. Jos asevelvollisuuslaki tiputetaan pois sukupuolisen syrjinnän perusteista, Malmin mukaan arviolta puolet suomalaisista miehistä kohtaa sukupuolista syrjintää.
Sukupuolinen syrjintä on sananmukaisesti sitä, että jompi kumpi sukupuoli asetetaan heikompaan asemaan kuin toinen sukupuoli.
Malmin tutkimuksen mukaan miehiin kohdistuva sukupuolinen syrjintä on yleistä Suomessa, mutta virallisessa tasa-arvopolitiikassa se on lähes kuolleeksi vaiettu asia.
Malmin mielestä tasa-arvolla tarkoitetaan Suomessa yhä vain naisten aseman parantamista, vaikka myös miehille tulee antaa oikeus vaatia tasa-arvoa itselleen. Hän peräänkuuluttaa nykyiseen tasa-arvokeskusteluun asennemuutosta. Malmin mielestä tasa-arvolaki on muotoiltu siten, että sitä voidaan käyttää molempien sukupuolten tasa-arvon vaalimiseen, mutta tasa-arvoviranomaiset tarkastelevat sitä pääasiassa naisten aseman kannalta.
Malmin väitöstutkimus perustuu tasa-arvovaltuutetulle vuosina 1997-2004 tehtyihin 800 valituksiin, niiden ratkaisuihin sekä lukuisiin tasa-arvotilannetta kartoittaviin tilastoihin.
Syrjintää ei aina tunnisteta
Valituksista kolmasosa oli miesten tekemiä ja niissäkin enemmistö, kuten naistenkin tekemissä valituksissa, koski syrjintää työolosuhteissa. Työelämässä sukupuolisyrjintää naiset kokivat kolme kertaa enemmän kuin miehet. Syrjintää kohtasivat erityisesti raskaana olevat ja määräaikaisissa työsuhteissa olevat naiset.
Malmin mielestä olisi tärkeää tiedostaa syrjinnän olemassaoloa ja lähteä siitä, ettei kumpaakaan sukupuolta syrjittäisi. Aina ei edes tiedosteta sitä, että kysymys on syrjinnästä. Sitä tapahtuu sekä yksityisissä että julkisissa organisaatioissa, joissa naisille kohdennetaan etuja. Ilmainen uintimahdollisuus naispuoliselle kunnan työntekijälle on miesten syrjintää. Kun ravintola päästää naiset ilmaiseksi tansseihin, mutta perii miehiltä pääsymaksun, se on syrjintää.
Etuuksien tarjoaminen naisille asiakkuussuhteissa ei Malmin mukaan ole laajamittaista eikä jokapäiväistäkään, vaan enemmänkin kampanjaluonteista. "Asiakkaisiin kohdistuva sukupuolisyrjintä on sellainen sukupuolisyrjinnän muoto, jota varten tasa-arvolaissa ei ole olemassa selkeitä pykäliä."
Ihmisoikeussopimuksia vastaan
Malmi ihmettelee, ettei miehiä syrjivä asevelvollisuuslaki ole vielä herättänyt laajaa poliittista keskustelua. Vaikenemiseen vaikuttavat Malmin mukaan historialliset syyt, sillä sukupuolista tasa-arvoa on alun perin alettu vaatia naisasialiikkeen toimesta.
Jos tarkkaan luetaan ihmisoikeussopimuksia, niin asevelvollisuuslaki on Malmin tulkinnan mukaa sukupuolisyrjintää. Suomen perustuslakiin on kuitenkin tehty muutos, joka mahdollistaa miehiin kohdistuvan asevelvollisuuden.
Malmin väitöstutkimus Discrimination against Men - Appearance and Causes in the Context of a Modern Welfare State tarkistetaan Lapin yliopiston yhteyskuntatieteiden tiedekunnan Mauri-salissa , perjantaina 6.2. kello 12, Yliopistonkatu 8. Vastaväittäjänä professori Juhani Nikkilä Oulun yliopistosta.