Asevarustelumenot jatkoivat viime vuonna kasvuaan maailmanlaajuisesti ja olivat lähes kylmän sodan loppuvuosien huipputasolla. Selkeästi suurin syy menojen nousuun on Yhdysvaltojen "terrorismin vastainen sota", sillä maa vastaa yksinään noin puolesta koko maailman varustelumenoista.
Tiedot ilmenevät arvostetun tutkimuslaitoksen, Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin tiistaina julkistetusta vuosikirjasta.
Vuonna 2004 sotilasmenoihin ja asevarusteluun käytettiin 843 miljardia euroa, joka on reaalisesti vain kuusi prosenttia vähemmän kuin ennätysvuosina 1987-88.
Nykyisellä kasvuvauhdilla varustelumenojen uusi ennätys syntyy ensi vuonna.
Länsi-Eurooppa ja Keski-Amerikka ainoat alueet maailmassa, jossa varustelumenot vähenivät viime vuonna. Suhteellisesti eniten sotilasmenot kasvoivat Etelä-Aasiassa, jossa Intia kasvatti voimakkaasti puolustusbudjettiaan.
Rikkaiden maiden yhteenlasketut sotilasmenot olivat esimerkiksi vuonna 2001 kymmenen kertaa suuremmat kuin köyhien maiden saama kehitysapu. Sadan suurimman aseteollisuusyrityksen viime vuoden myynti oli yhtä suuri kuin maailman 61 köyhimmän maan bruttokansantuote.
Terrori-iskut käänsivät suunnan
Yhdysvaltojen osuus maailman varustelumenoista oli 47 prosenttia ja sitä nostivat erityisesti Irakin ja Afganistanin sotilasoperaatioiden saama lisärahoitus. Maailmanlaajuisesti sotilasmenot laskivat vuodesta 1988 vuoteen 1998, jonka jälkeen ne nousivat kohtuullisesti vuoteen 2001 asti.
Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen aikaansaama muutos Yhdysvaltojen sotilasstrategiassa käänsi menot rajuun kasvuun siten, että vuosina 2002-2003 reaalista nousua maailmanlaajuisissa luvuissa oli 18 prosenttia, ilmenee Siprin tiedoista.
Yhdysvaltojen perässä tulevat Ranska, Kiina, Japani ja Iso-Britannia kukin 4,5 prosentin osuudella. Yhteensä nämä viisi suurinta sotilasmahtia vastasivat kahdesta kolmasosasta maailman sotilasmenoista. Siprin tutkimuksessa mukana olevat muut 144 maata käyttävät noin 18 prosenttia maailman varustelumenoista.
Kiina hamuaa uutta tekniikkaa
Yhdysvallat hallitsee 63 prosenttia maailman asemarkkinoista, mutta asevientitilastossa se on vasta toinen Venäjän jälkeen. Kolmanneksi suurin asekauppias on yhteenlaskettu Euroopan unioni.
Venäjän asema perustuu erityisesti Kiinaan, joka on lähes täysin riippuvainen asetuonnista Venäjältä. Siprin raportissa kuitenkin huomautetaan, että tilanne tulee todennäköisesti muuttamaan, sillä Venäjä ei pysty toimittamaan Kiinan kiivaasti haluamaa uusinta aseteknologiaa.
EU asetti Kiinan asevientikieltoon Taivaallisen rauhan aukion verilöylyn jälkeen vuonna 1989. Unionin piirissä etenkin Ranska ja Saksa ovat halunneet poistaa asevientikiellon. Suurin este sen poistamiselle on Yhdysvaltojen jyrkkä vastustus. Yhdysvallat on lupautunut suojelemaan Taiwania sotilaalliselta aggressiolta ja huolehtii muun muassa siksi alueen voimatasapainosta.