Lämmitysjärjestelmien vaihto on kallis ja joskus hankalakin operaatio.
"Ihmiset toimivat viisaasti, kun ajoittavat järjestelmän vaihdon siihen ajankohtaan, kun systeemi pitää muutenkin vaihtaa", Motivan kehitysjohtaja Ilari Aho sanoo.
Motiva Oy tuottaa asiantuntija- ja projektipalveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi.
Ahon mukaan hetkelliset hintapiikit eivät kovin paljon lisää vaihtoja. Ihmisille kuitenkin jää piikkien yhteydessä mieleen, että eri vaihtoehtoja on syytä vertailla sitten, kun laitteisto on uusimisen tarpeessa.
Sähkölämmön valta-asema on vakiintunut. Suurin muutos on ollut viimeisen vuoden aikana, että maalämpö on noussut täysin marginaalisesta osuudesta toiseksi suurimmaksi markkinaosuudeltaan.
"Se on ollut todella nopeaa kehitystä. Se liittyy erityisesti energian hinnan kehittymiseen ja ihmisten tietoisuuteen energiakustannuksista sekä ympäristöasioista", kehitysjohtaja Aho toteaa.
Sähkölämmitys
kalleinta
Maalämpösysteemissä kerätään maaperän pintakerrokseen tai vesistöön varastoitunutta aurinkoenergiaa vaaka- tai pystyputkituksella, jossa kiertää jäätymätön liuos. Talteen kerätyn ener-gian lämpötila nostetaan kompressorin avulla.
Sähkölämmitys on kuluiltaan selvästi kalliimpaa kuin muut lämmitysmuodot. Motivassa on kuitenkin vertailtu 30 vuoden aikavälillä eri lämmitysmuotojen kustannuksia, kun otetaan huomioon laitteistojen hankintakustannukset. "Sähkölämmitykseen tarvittava investointi on niin pieni, että se on kilpailukykyinen nykyhinnoilla 30 vuodenkin aikajaksolla", Aho sanoo.
30 vuoden ajanjaksolla kaikki lämmitysjärjestelmät ovatkin Ahon mukaan suurin piirtein tasavahvoja.
"Ainoa, joka on viime aikoina kovasti kärsinyt vertailussa, on öljylämmitys, nimenomaan öljyn hinnan rivakan kehityksen ansiosta", Aho toteaa