Kaikki on kerrottu hyvin lyhyesti. "Me vain tehään."
Oulu 15 -palkintoehdokkaaksi nousseen Real Deal skeitti- ja vaateliikkeen toinen vetäjä Petri Pyörnilä, 30, väittää olevansa yllättynyt liikkeen saamasta huomiosta.
"Jotkut lehdet ovat soittaneet, että heillä ei ole meistä kuvia ja kaikista muista palkintoehdokkaista on. Ehkä me olemme vähän mustia lampaita", hän virnistää.
Pyörnilä vetää Isokadulla toimivaa Real Dealia Antti Putkosen kanssa. Putkonen tekee Kooma-pipoja ja hoitaa lapsiaan kotona. Molemmat kauppiaat myös opiskelevat, Pyörnilä kulttuurimaantiedettä, Putkonen tekstiilitiedettä.
Real Deal on ensinnäkin kauppa, jossa myydään kaikkia mahdollisia rullalautailuvälineitä. Toiseksi siellä myydään Kooma-pipojen lisäksi vaatteita, joista osa on uniikkeja kierrätysmateriaalista valmistettuja merkkituotteita, kuten Kiksiä ja Locksteadyä. Liikkeessä myydään myös paikallista Pipiä.
Kolmanneksi Real Deal on galleria, lehdenkustantaja, klubi, skeittikilpailujen tai vaikka pilkkikisojen järjestäjä, bileiden puuhaaja, oikeastaan mitä ikinä joku keksiikin.
"Kynnys ei saa olla liian korkea", Pyörnilä tähdentää. "Ei tapahtumassa tarvitse olla 10 000 ihmistä ja vilkkuvalot. Pilkkitapahtuma keskellä kaupunkia on hyvä - eikä mene rahaa paljon."
Touhun ympärillä pyörii kymmeniä ihmisiä, jotka ovat verkostoituneet jollakin tavalla toisiinsa. Kaverin kaveri tuntee kulloisenkiin hommaan tarvittavan tyypin ja tämä taas tuo mukaan omat joukkonsa.
"Ihmiset ajattelevat, että vain yhdistykset tekevät tällaista juttua, eivät liikkeet. Mutta miksi eivät?"
Petri Pyörnilä on valmis innostumaan kaikesta innostavasta - kunhan pääsee jossakin välissä itsekin harrastuksen pariin.
"Se on olennaista. Paskapäivä on sellainen, kun sataa vettä eikä pääse skeittaan."
Pyörnilä työskenteli aikanaan isossa urheiluvälineliikkeessä rullalautaosastolla ja tiesi koko ajan millaista homman pitäisi olla.
"Skeittaajat on sellaista porukkaa, että ne ovat tottuneet tekemään, eivät vain aikomaan. Rampit on pitänyt aina itse rakentaa, rahat ruinata jostakin."
Erikoisliikkeen pyörittäminen ison kaupungin keskustassa ei tietenkään ole mitään alakulttuurin päätöntä hengailua, vaan myös tiukkaa bisnestä.
"Voi voi, unettomia öitä on vietetty ja mietitty, miten saadaan tavara liikkeelle ja laskut maksettua", Pyörnilä kuvaa yrittäjän arkea.
Real Deal avattiin elokuussa 2003.
"Olemattomalla kaupallisella koulutuksella ja kokemuksella", kauppias nauraa. "Leipä on tullut tähän saakka."
Liikkeen kellarissa oleva pieni galleria on luku sinänsä. Tällä hetkellä menossa on Undefined Art & Designin näyttely. Gallerian ideologiassa kokemus ei välttämättä anna lisäpisteitä.
"Yritämme antaa tilaisuuden uusille taiteilijoille. Pääasia on kuitenkin se, että hommassa on asennetta."
Pyörnilä ei osaa kuvailla tarkalleen, millä asenteella pääsee galleriaan pitämään näyttelyä.
"Meidän täytyy tykätä siitä. Sen täytyy olla jotain omaperäistä ja innostunutta."
Esillä on ollut valokuvia, maalauksia, graffiteja, performansseja, musiikkia ja veistoksia.
"Me pidämme näyttelyn avajaiset ja saamme samalla porukkaa liikkeeseen. Taiteilijalle homma ei maksa mitään."
Real Deal julkaisee myös Esa-lehteä. Esa ilmestyy "säännöllisen epäsäännöllisesti pureutuen yhteiskunnan epäkohtiin valtamediasta poiketen".
Suorapuheinen Esa tarjoilee tarinoita musiikista, reissaamisesta, päihteistä, skeittaamisesta eli kaikesta mielenkiintoisesta.
"Esa ilmestyy pari kertaa vuodessa. Riippuu, miten saadaan juttuja kasaan. Kaikki on kiinni meidän osaajista! Ei saa ottaa liikaa stressiä."
Petri Pyörnilä puhuu taukoamatta liikkeen ympärillä pyörivistä osaajista, tyypeistä, porukoista. Tarkoitus on tehdä ohjelmaa myös telkkariin, pilottipätkää on kuvattukin. Enää pitää löytää hommaan oikea kanava.
"Ilman meidän osaajia homma ei toimisi. Tapahtumat vaativat pöyristyttävän paljon työtä.Täytyy muistaa kuitenkin koko ajan se, että tämä on kauppa, ei mikään sisäpiirijengi."
Real Dealin asiakkaista suurin osa on nuoria miehiä. Nuorten vaatesuunnittelijoiden tuotteet ovat houkutelleet paikalle yhä enemmän myös tyttöjä ja nuoria naisia.
"Pipoja menee vauvoillekin."
Pyörnilä kertoo, että hän ei ole viettänyt varsinaista lomaa kymmeneen vuoteen.
"Yliopistolla opiskelu on minulle eräänlaista lomailua. Keväällä on luvassa taidehistoriaakin."