Handsfree-laitteet pakolliseksi tehneessä laissa ei olisi mieltä, ellei valvontaa autoissa tiukenneta nykyisestä. Tylylle sakkolinjalle ei silti ei tarvitse heti mennä. Suomessa turvavöiden käyttö autoissa on pakollista takaistuimia myöten. Niiden kiinnittämisestä on tullut automaattinen tapa, ja jos joskus istuu liikkuvassa autossa ilman vöitä, olo tuntuu herkästi turvattomalta.
Aikanaan turvavyöpakonkin mielekkyydestä keskusteltiin, mutta tosiasiat ovat puhuneet puolestaan. Myös autonvalmistajat ottavat yhä paremmin turvallisuuden huomioon.
Vastaava asennemuutos on toivon mukaan tapahtumassa myös suhtautumisessa matkapuhelimen käyttöön ajon aikana. Kuten kaikki maanteillä liikkuvat ovat voineet nähdä, vuodenvaihteessa voimaan tullut, handsfree-laitteet pakolliseksi tehnyt laki ei suinkaan kertaheitolla poistanut tapaa ajaa autoa kännykkä korvalla.
Yksi syy tähän on ollut, että osa markkinoilla olleista laitteista on ollut toivottoman hankalia käyttää. Niiden räpläys on saattanut vaatia ajajalta huomiota jopa enemmän kuin tavallinen matkapuhelimen käyttö. Osa handsfree-laitteista asetettiin syystäkin myyntikieltoon.
Lain lähtökohta on selvä. Kuljettajien tehtävä on ajaa autoa. Kaikki, mikä siirtää huomiota pois siitä, on vaaraksi sekä kuljettajalle itselleen, kyydissä olijoille että muille tienkäyttäjille. Niinpä laki kieltää kuljettajalta sekä kädessä olevan matkapuhelimen että muiden häiritsevien viestintälaitteiden käytön. Samassa paketissa laissa ovat niin CD-soittimet, videokamerat kuin tekstiviestien kirjoittaminen.
Lain voimaantulosta on nyt kulunut runsaat kolme kuukautta, ja alkaa olla selvästi nähtävillä, ettei pelkkä tieto tällaisen säännön olemassaolosta riitä takomaan järkeä tai pikemminkin vastuuntuntoa kaikkien autoilijoiden päähän. Yksi syy välinpitämättömyyteen on saattanut olla oletus siitä, ettei poliisi kuitenkaan ennätä kaikkia valvomaan.
Ei ennätäkään, mutta poliisi on joka tapauksessa jo siirtynyt pois pelkältä huomautuslinjalta. Kännykkään puhuminen ratissa ei tiedä vain moitteita vaan myös 50 euron rikesakkoa. Tällaisessa tapauksessa puskaradio on usein paras tiedonvälittäjä: kun sana alkaa kulkea poliisin tiukentuneesta valvonnasta, se alkaa vaikuttaa myös käyttäytymiseen.
Lainkuuliaisuus on hankalaa, elleivät laitteet toimi. Moni on saattanut kokeilla hankkimaansa handsfree-laitetta ja tuskastua siihen. Näin ollen on joko hankittava riittävän helppokäyttöiset ja luotettavat laitteet tai sitten on yksinkertaisesti oltava puhumatta matkapuhelimeen ajon aikana. Osalle tavoitettavissa oleminen on esimerkiksi työn takia välttämätöntä koko ajan, läheskään kaikille ei.
Suomi oli lainsäädännössään edelläkävijä. Vähitellen autokannan voi odottaa yhä enemmän kehittyvän niin, että handsfree-laitteet on autoihin asennettu jo valmiina kiinteiksi. Kiinteään asennukseen kuuluva niin sanottu kylmä luuri on toistaiseksi sallittu, sillä sen ei tiedetä johtaneen onnettomuuksiin. Lähiajat käytössä yleisimpiä ovat kuitenkin toisenlaiset ratkaisut eli irralliset laitteet.
Laki ei ole kiusantekoa, vaan sille oli selvä tarve. Liikenneturvallisuus oli alkanut vaarantua. Laki on tullut jäädäkseen, ja poliisin toimintaan olisi huomauttamista vain jos se katsoisi asioita läpi sormien. Eikä laki itse asiassa säätänyt handsfree-laitetta pakolliseksi. Sitä ei tarvitse, ellei kuljettaja aio puhua puhelimeen ajon aikana. Se olisi usein kaikkein turvallisin ratkaisu.
Poliisin ei ole silti syytä siirtyä tylylle sakkolinjalle yön yli. Tärkeintä on, että asenteet muuttuvat. Se vie aikaa.