Ei, ei tätä minään aivopesuna voi pitää. Pikemminkin silmien avaamisena, tai asennekasvatuksena, tuumii Jaakko Hauru tutustuttuaan perjantaina noin tusinan muun luokanopettajaksi Oulun yliopistossa opiskelevan kanssa Stora Enson paperitehtaaseen Oulun Nuottasaaressa.
"Kun ajattelee vähän pidemmälle, on tärkeää pystyä kertomaan tuleville oppilailleen, millaista työ teollisuudessa on. Sellaisia ala-asteikäisiä kiinnostavat kovastikin monet tekniset jutut. Heille on tärkeää pysytä kertomaan myös siitä, että teollisuuden ammateissa tarvitaan sekä naisia että miehiä", miettii Katariina Pigg.
"Tällaiset tehdasvierailut ovat todella hieno juttu, näin voi ikään kuin täydentää yleissivistystään", hän lisää.
Viime syksynä teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opinnot Oulun yliopistossa aloittaneet opiskelijat sekä heidän lehtorinsa Matti Lindh saivat kimmokkeen tulla tehdasvierailulle noin viikko sitten, kun Stora Enson työsuhdepäällikkö ja teollisuuden nuoriso-ohjelman Oulun alueen puheenjohtaja Kari Korpimäki oli käynyt kertomassa yliopistolla perusteollisuuden näkymistä.
"Perusteollisuus on huolissaan siitä, miten meille riittää tulevaisuudessa osaajia ja varsinkin sen jälkeen, kun nykyiset työntekijät alkavat jäädä eläkkeelle ja kun ikäluokatkin vain pienenevät", Korpimäki myöntää.
"Esimerkiksi metsäteollisuudessa on kymmenen vuoden kuluttua uusiutumassa väestä puolet eläköitymisen vuoksi, metalliteollisuudessa vielä enemmän."
Metsä- ja metalliteollisuuden imago ei nuorten mielestä ole kuitenkaan niin vetävä kuin vaikkapa tietoteollisuuden, mikä lisää perusteollisuuden ahdinkoa entisestään. "Ja käsitykset, mitkä kodeissa ja kouluissa alasta ylipäätänsä ovat, tahtovat myös olla vähän vanhentuneita", Korpimäki murehtii. "Siksi onkin tärkeää pystyä välittämään vanhemmille, opettajille ja nuorille realistinen ja tätä päivää edustava kuva alan näkymistä."
Myös tulevien opettajien Korpimäki toivoo osaltaan vievän teollisuuden viestiä eteenpäin.
"Mutta tarkoituksena ei ole, eikä voikaan olla nuorten pakottaminen mihinkään uraputkeen. Haluamme näyttää niitä mahdollisuuksia, joita nuorille on työelämässä tarjolla", tähdentää teollisuuden nuoriso-ohjelman Oulun alueyhteyshenkilö Mikko Ahola.
Perjantaina Nuottasaaressa vierailleista opiskelijoista ei ensimmäinenkään ollut käynyt paperitehtaalla aiemmin. Niinpä Korpimäki kertaa heille tehtaan historian Oulu Osakeyhtiön ajoista nykyiseen Stora Ensoon ja sen ympärille kasvaneeseen tehdasalueeseen. Itse paperitehtaan lisäksi alueella toimii puolisen tusinaa yrityksiä, jotka työllistävät vakituisesti yhteensä noin 1 400 työntekijää - heistä storaensolaisia on reilut tuhat.
Haastavia hommia
Paperitehtaan insinöörien, teknikkojen ja muiden työntekijöiden Korpimäki muistuttaa olevan nykyään varsinaisia työelämän moniottelijoita. Eikä heidän palkkakaan ole aivan kehnoimmasta päästä, hän lisää.
Paperi- ja prosessiosaajien lisäksi tarvitaan taitajia muun muassa kone-, kunnossapito- ja sähkötekniikassa sekä atk:ssa. Ja tiimeissä kun tehtaalla työtä tehdään, hyödyksi ovat myös ihmissuhdetaidot. Samoin kuin kielitaidot.
"Toimintaa meillä on noin 40 maassa, joten kyvykkäimmät pääsevät kyllä kiertoon. Esimerkiksi täältä Nuottasaaresta on yksi tuotantopäällikkö lähtenyt toimitusjohtajaksi Kiinaan ja tehtaanjohtaja liiketoimintajohtajaksi Isoon-Britanniaan. Projektitehtävät ovat vieneet työntekijöitämme esimerkiksi Belgiaan", Korpimäki kertoo.