Suurinta osa nuorisorikollisista ei haluta enää kovistella vanhanaikaisilla keinoilla. Asiantuntijat läpi virkamieskentän ovat Stakesin tutkimuspäällikön Juhani Iivarin mukaan yhä paremmin vakuuttuneita siitä, että vankila ja toisaalta jatkuvat ehdolliset rangaistukset tai pienet sakot eivät ole parhaita mahdollisia keinoja takertua ongelmaan.
Katseita halutaan kääntää ja odotuksia asettaa yhä enemmän ennaltaehkäisevään nuoriso- ja sosiaalityöhön.
"Rangaistusmentaliteetti ei toimi. Lisäksi nuorten tekemät rikokset kasautuvat yhä enemmän huono-osaisille, jotka puolestaan ovat aiempaa enemmän huume- tai päihderiippuvaisia", hän tiivistää.
Pelkkä asian oivaltaminen ja sitä seuraava ammatillinen valmius eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan tuntuvasti lisää rahaa ja henkilökuntaa sekä ennaltaehkäisevään nuoriso- että sosiaalityöhön ja kriminaalihuoltoon.
Osittain rahaa pystytään ainakin ajan saatossa siirtämään laitosvuorokausista. Nyt useat pohjoissuomalaisetkin kunnat ovat ajaneet nuorisotoimen talousarvionsa lähes nollalinjalle, mutta maksavat toisaalta muhkeita vuorokausihintoja laitos- ja perhekotipaikoista.
"Olemme jo jonkin aikaa maksaneet rankkaa veroa ennaltaehkäisevän nuorisotyön alasajosta ja sosiaalityön laiminlyönnistä. Kun nuorista ei ole välitetty, he ovat perustaneet omia jengejään ja turvaverkkojaan. Joissakin joukossa tyhmyys tiivistyy. Kun ei ole järkevää tekemistä, niin tehdään järjetöntä", Juhani Iivari toteaa.
Poliisin tietoon tulleista alle 15-vuotiaiden ja 15-17 -vuotiaiden rikoksista epäiltyjen nuorten osuus on vähentynyt viime vuosina.
Alle 15 -vuotiaita epäiltyjä tuli poliisin tietoon viime vuonna 9 298, mikä on 544 vähemmän kuin edellisenä vuonna. 15-17 - vuotiaita epäiltyjä oli 32 155. Lukema on 2 579 pienempi kuin vuonna 2001.
Poliisin tilasto kertoo kuitenkin vain osan kokonaisuudesta, sillä nuorten parissa tehtyjen tutkimusten perusteella vähäisemmistä rikoksista vain 10-15 prosenttia tulee poliisin tietoon.
Toisaalta poliisilla on alati kasvaneen virkapulan takia huonommat mahdollisuudet edes ottaa tutkintaan kaikkia vähäpätöisempiä rikoksia, jotka kuitenkin johdattavat nuoria mierontielle.
"Viimeisemmän tutkimuksen mukaan 15 -vuotiaista nuorista 12 prosenttia kertoi varastaneensa jotain viimeisen vuoden aikana, kahdeksan prosenttia oli hakannut toista ihmistä ja kymmenen prosenttia oli syyllistynyt vahingontekoon", selvittää oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Janne Kivivuori.
Teot kasautuvat
Lisäksi vaikka nuorten tekemät rikokset ovat hiukan vähentyneet, samalla ne ovat kasautuneet yhä pienemmän porukan harteille ja teot ovat raaistuneet.
Muutos on johtanut siihen, että nykyinen seuraamusjärjestelmä on osoittautunut monessa suhteessa puutteelliseksi.
Ongelmaan perehtynyt nuorisorikostoimikunta antoi keväällä kattavan esityksen nuorten rikoksentekijöiden seuraamusjärjestelmän uusimiseksi.
Toimikunta esitti muun muassa nopeutetun käsittelyn lisäämistä, laajennettua nuorisorangaistusta, sovittelun laajentamista lapsiin, sopimushoitoa, syyttäjien ja tuomareiden puhuttelua ja erilaisia sosiaalihuollollisia toimenpiteitä.
Toimikunta ehdottaa myös, että ehdollisen vankeuden valvonnasta säädettäisiin uusilaki. Kokonaisuudella pyrittäisiin siihen, että nuorten tekemiin rikoksiin puututtaisiin tehokkaasti ja ne tuotaisiin ripeästi virkakoneistoon.
Useista esitetyistä toimenpiteistä on Ruotsissa jo saatu hyviä kokemuksia.
Oulussa kehitys noudattaa valtakunnan muiden suurempien kaupunkien kehitystä. Erityisen huolestuttava siinä on nuorten rikosjuttuihin perehtyneen asianajajan Kari Erikssonin mukaan se, että pohjoisen kunnilla ei tunnu löytyvän määrärahoja ja henkilökuntaa tehokkaaseen ennaltaehkäisevään työhön.
"Käräjille tulevista 15-vuotiaista nuorista osa on jo sellaisia, että he ovat ensimmäistä tuomiota kuunnelleessaan vanhoja tekijöitä. Nämä nuoret ovat ehtineet tekemään alaikäisinä vaikka mitä tekoja. Alaikäisinä, jolloin heihin pitäisi pystyä vielä vaikuttamaan", sanoo Eriksson.
Vielä 1990-luvun alkupuoliskolla nuoret olivat kohtalaisen vähän esillä rikostarinoissa. Sen jälkeen kehitys on kulkenut Kari Erikssonin mukaan tasaisen varmasti huonompaan suuntaan.
"Oulussakin voi jo joutua keskellä kirkasta päivää kadulla ryöstetyksi. Oikeusaleissa tehtävä työ on hyvin jälkijättöistä. Suurin osa nuorista pystyttäisiin pelastamaan, jos heistä välitettäisiin ajoissa", tiivistää Kari Eriksson.