Helsinki Suomalaisten alkoholipoliittiset asenteet näyttävät tiukentuvan aina, kun juomisen nurja puoli levittäytyy kansalaisten silmien eteen. Stakesin maaliskuisen kyselyn mukaan peräti 27 prosenttia suomalaisista olisi nyt valmiita tiukentamaan alkoholiin liittyviä rajoituksia. Edellisessä kyselyssä tiukennuksia kaipasi vain 18 prosenttia kansalaisista.
Erikoistutkija Esa Österberg arvelee. että asennemuutosten taustalla on vuoden 2004 hinnanalennusten jälkeen katukuvaan karannut juopottelu. Edellisen kerran tiukennuksia kannattava mieliala levisi vuonna vuonna 1998, kun julkinen juopottelu oli sallittu ja pussikaljamiehet olivat levittäytyneet puistoihin.
Tänä keväänä enää joka kymmenes suomalainen olisi ollut valmis höllentämään alkoholipolitiikkaa. Nykyistä linjaa sopivana pitää 61 prosenttia suomalaisista.
Suomalaiset ovat melko tyytyväisiä myös alkoholijuomien nykyiseen hintatasoon. Hieman yli puolet suomalaisista pitivät hintoja sopivina. Olutta liian halpana pitäviä on hieman enemmän kuin niitä, joiden mielestä olut on liian kallista. Väkeviä juomia ja viinejä pidettiin useammin liian kalliina kuin halpoina.
Österberg uskoo, että myös hallituksen esittämä paljousalennusten kieltäminen saa kansalaisten laajan kannatuksen.
Enemmistö pitäisi viinit Alkossa
Yli puolet suomalaisista pitäisi edelleen viinit vain Alkon myymälöissä. Asenteet ovat tässäkin muuttuneet selvästi, sillä vielä vuonna 1998 viinin myyntiä ruokakaupoissa kannatti kaksi kolmasosaa suomalaisista. Enemmistö eli 65 prosenttia kansalaisista ei halua myöskään vahvaa olutta ruokakauppoihin. Väkevien juomien myynnin Alkon myymälöihin rajaisi peräti 93 prosenttia suomalaisista.
Tämänvuotisessa kyselyssä enemmistö naisista ja miehistä uskoi, että viinien myynti ruokakaupoissa johtaisi alkoholin käytön lisääntymiseen. Kun vastaajilta kysyttiin, haluaisivatko he viinit ruokakauppaan, jos se merkitsisi joka toisen Alkon myymälän sulkemista, viinien myynnin vapauttamista kannatti enää 31 prosenttia suomalaisista.
Österbergin mukaan Alkon 330 myymälän kattavuus on nykyisellään melko hyvä. Viinin osuus myynnistä on kuitenkin niin suuri, että saattaisi hyvinkin käydä niin, että syrjäseutujen Alkot sulkisivat ovensa, jos viinit ostettaisiin muualta.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) uskoo, että viinien ja vahvojen oluiden pysyminen Alkossa vähentää etenkin lasten ja nuorten alkoholin käyttöä.
Myös ikärajat kohdallaan
Myös nykyiset ostoikärajat tuntuvat olevan kohdallaan. Vain kahdeksan prosenttia suomalaisista piti 18-vuoden ikärajaa viinin ja oluen ostamiseen liian matalana. Yhtä harva kritisoi liian alhaiseksi 20 vuoden ikärajaa väkevien juomien ostamiseen. Myös kyselyyn vastanneet 15-25-vuotiaat nuoret hyväksyivät nykyiset ikärajat.
Österbergin mielestä tämä tieto antaakin hyvän pohjan myös ikärajojen tarkastuksille, jos ostajan olemus herättää vähänkin epäillystä. Ikää voi hänen mielestään kysellä vielä 25-vuotiailtakin.